Youre mysterious, I wonder if I catch your eye, And do you even notice when I smile at you

Kielo!

pienet pallerot♥

Päivän työt tehty taas navetalla ja fiilis aika tyytyväinen. Sain eilen tehtyä eläinten ruokinta-projektin valmiiks joten siitä ei onneks tarvitse murehtia. Pitäis tässä alkaa pakkaamaankin, huomenna takaisin kämpille ja perjantaina suunta kohti Tamperetta hyvän ystäväni luokse. Siellä tsekataan Tampereen meininki Nerve Endin keikal roosteris ja lauantaina lähetään rokkihommiin kohti Helsinkiä ja laivalle bailaamaan muiden kuumien rokkareiden kanssa! Vkloppu on aivan lähellä eikä millään malttais odottaa että pääsee rellestään! On myös tosi ihanaa nähdä kaveriakin piiitkästä aikaa, siitä on aivan liian pitkä aika kun viimeks näimme, se oli joku kesä taaksepäin. Mut nyt asiaan tulee onneks muutos!

Alkuviikko himas on mennyt oikein mukavasti. Töiden välissä oon katellut leffoja ja sain Copperin ekan tuotantokauden katottua, Nyt sit tykittämään toista tuotantokautta. Oih että kun oon niin lovena siihen sarjaan. Okeiokei, nyt loppuu hehkutus. 

vähän homssuinen ilme ;o

Viuhtipalleron kans posettamista

Tiedättekö sen tunteen, kun on kiinnostunut jostakusta ihan älyttömästi, mutta ei osaa edetä asiassa? Mä oon oikeesti nössö, mä säädän, mietin liikaa ja sit se herra mahdollisuuksien mies kariutuu ties minne ja häviää kuin pieru saharaan. Tämänhetkinen miekkonen ei ole ihan niin helppo tapaus, mutta en aio menettää toivoa sen suhteen. Voin toisaalta kuvitella omiani, että hän on vaikea, mutta ei hän ainakaan paljon tuo asioista itsestään esille. Tai siis et ei juttele ihan niitä avoimesti.

 Edellisestä suhteesta on kohta jo 4 vuotta enkä oo sen jälkee ollut kenestäkään kunnolla kiinnostunut. Halusin antaa itselleni aikaa kunnolla päästä erosta yli. Se jätti arvet, etten "päästänyt" itseni lähelle ketä tahansa miehiä. Mutta toisaalta, multa pitää suoraan sanottuna katkoa jalat, jotta se mies oikeesti kolahtaa ja kunnolla eikä vain pienesti vedä jalkoja alta. Mä en todellakaan kiinnostu/ ihastu ihmisiin niin herkästi. En tiedä miks. Koen sen jollai tapaa hyväks asiaks, koska ei se ihan hyvästä ole, jos ihastuu jokaiseen vastaantulevaan mieheen kaupungilla. Saatan ehkä katella ihmisiä ja todeta et "vitsit toi on hyvännäkönen" mut se yleensä jää siihen. Mut sit kun on tämä et ei vaan kiinnostu kertakaikkiaan kenestäkää, nii sitä jää vaa sinkuks. Alkaa jo nakertamaan tämä sinkkuna olo, mut se et meitsi on älyttömän ujo ja nössö, etten osaa asialle tehä mitään. Riskienkin ottaminen vääntää vatsan mullinmallin. Haluun edetä täs tapaukses hitaasti, mutta jotain pitäis saada aikaan, mutta mitä?

on nää jutu sit niin vaikeita, kaikki ois helpompaa jos en ois näin nössö :c

Muttah mäpä alan tästä pakkailee ja odottelemaan vkloppua, seuraavan kerran postaan seuraavalla viikolla, joten joudutte nyt hieman venailee postaustani :) Toivotan jo nyt teille oikein hyvää viikonloppua!