maanantai 29. syyskuuta 2014

I will deny you, This world belongs to me, You try to fake it, But all wounds are there to see


Watch the vultures as they open their eyes
Can you please, please give them something 
Play the heavens with the devil's dice
Can you serve them, feed 'em with your king

You've never seen anything like this before
You will never see a clockwork sunrise no more 



Kivuton koulupäivä näin maanantaina kun koulua oli 8-11 asti. Ihan hyvä vain, viime viikonloppu oli sen verran sekoboltsi, että univelkoja on enemmän kuin laki sallii ja lepo on kova sana. Torstaina lähdin Jyväskylään, päivä meni kaverin kans hengaillessa ja kuulumisien vaihtamises. Illasta menin noin tuntia aikasemmin venailee Lutakon porteille keikan alkua. Vähän oli porukkaa jonottamas, pääsin eturiviin, mut päätypuolelle. Muuten hyvä paikka, mut siinä sai varota ihmisten nyrkeillä heilumista ja sain minä sitten pari nyrkiniskua päähän.. Eivät onneksi olleet kovia iskuja. Deathstarsia lämppäs suomalainen metallibändi Woland. Musa oli ok, mut en tiedä, en oikeen lämmennyt bändille. intro oli aivan kauheaa kirskuntaa, raapintaa ja ihme kitinämeteliä, ikään kuin joku raapisi pitkillä kynsillä liitutaulua ja muita pintoja vasten kaksin käsin. Hyi. 

Deathstars alotti keikan hyvin energisesti ja lössiä oli ilmestynyt paikalla oikein mukavasti. Kuulin keikal kaikki suosikkibiisit, erityisesti Blitzkrieg, Death dies hard, Night Electric night ja Cyanide. Paras moment keikalla oli, kun Andreas piti mua kädestä kiinni ja lauloi mulle, se oli jotenkin niin maagista. Se hetki tuntui todella kivalta. Mulle ei ole koskaan aikaisemmin laulettu niin että on pidetty kädestäni kiinni.. Voisinko vielä palata siihen hetkeen kitoos? Hän veti naisia puoleensa kuin magneetti ja kaikki haluaa tietenkin koskea häneen jos hän on vähänkin lähellä faneja tai lavan reunaa. Keikka oli mahtava, keikalta sain settilistan ja ostin fanituotteiden kojusta paidan. Keikalta en saanut hyviä kuvia, kamera alkaa vedellä viimeisiä henkäyksiä ja valotukset keikal omasta mielestä eivät toimineet valokuvauksen kannalta. Pari siedettävää kuvaa kuitenkin löytyy.

Mun oli tarkoitus lähteä jo lauantaina kotia, mutta kaveri puhui mut ympäri jäämään vielä yhdeksi yöksi. No mikäpä ettei! Kuitenkin oisin mennyt Iisalmessakin baarikadulle aiheuttamaan pahennusta, niin sama kait olla vielä Jyväskylässä kun on kerta siihen mahdollisuus. Noh, Perjantaina ja lauantaina bailattiin ja käytiin baareissa, joissa emme ole ennen käyneet, esimerkiksi Katse ja Hemingway's. Katseessa oli rento meininki, rokki soi taustal ja kaikenkarvaisia rokkareita, hevareita ja kaunottaria kaljan ääressä. Hemingway's oli ihan jees, mut tosi kallis paikka ja tupa oli aivan täynnä. Plus saimme tosi pitkään odottaa omaa vuoroa juomien tilaamisessa. Free times olen aikaisemmin käynyt ja Kynnyksessä. Viihdyn kaikissa noissa baareissa, mut jotenkin toi Katse ja Free time ovat mun paikkoja, joissa mielelläni viettäisin aikaa. 

Lauantaina oli tarkoitus olla nätisti, mutta no... ei mennyt niin kuin elokuvissa. Tutustuttiin pariin tyyppiin ja päädyimme heidän kans jatkoille ja seuraamme liittyi myös sieniä vetäviä insinööriopiskelijoita.:D Aamukasiin asti juotiin ja oli tosi hauskaa. Sunnuntaina oli kohmeloinen olo kun junalle menin ja matka Iisalmeen oli pitkä ja väsyttävä. Törkeen hauska viikonloppu kuitenkin: Näin Deathstarsin eka kertaa livenä, näin opistokavereita ja tutustuin uusiin ihmisiin ja kreisibailaamista hyvässä seurassa. Meitsi oli aivan Brainded metalhead. Se kuvasti viikonloppua kokonaisuudessaan :D Myös Raining Blood. 

Musta on  tullu mukavuudenhaluinen bilevaatteiden suhteen viime aikoina. Päälläni on ollut viihteellä hävyttömästi leikattu bändipaita ja tekonahkapökät, kenkinä tennarit tai korkkarit. Ei jaksa hirveesti miettiä, mitä laittaa baariin päälle, oon sit kuitenkin panostanut silmämeikkiin enemmän. Silti vedän tuolla lookilla ihmisiä puoleeni, kuten eräs hevari baaris lähestyi mua kännisenä, mutta silmät tuikkien sydämistä. Tilanne näytti siltä, että kohta se koppasee mun kainaloonsa ja vie mut tyylii vihille siltä istumalta.:D Tahtoo lisää Jyväskyläreissujaa! Millos lähetään taas?


Ostin Deathstarsin levypaketin mis oli kaksi levyä mukana ja vieressä keikan settilista. Maukas setti oli sanon minä.

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

I don’t get drum and bass, The future freaks me out



Are we parts of the puzzle
Small pieces in a major plan
Fuppets on a string being run by master
Formed and shaped like clay


 Taas on viikonloppu vietetty himassa ja kämpille palailtu. Vaikka puuhaa on ollut mukavasti, näki taas perhettä ja muuta mukavaa, fiilis on silti ollut vaihteleva viime aikoina. Pää täynnä kysymyksiä, epävarmuutta ollut ilmassa ja itkua. En haluu avautua asiast kovin isosti, mut esitän asian näin, että ne liittyy tulevaisuuden asioihin ja siitä kauemmas oleviin asioihin, joita olin alustavasti suunnitellut. Kävi ilmi niiden toispuoleiset asiat ja no, sitä ollaan melkein lähtöruudussa. Siitä sitten tullut painoo hartioille plus muista asioista. Kunpa vain osais olla stressaamatta näistä..


tumblr



Näiden lisäksi oon nukkunu törkeen huonosti kahen kolmen viikon aikana. Vaikee nukahtaa ja herään aina tuntia aikasemmin herätyskelloo. Rasittavaa, kun ei voi herätä sillon kun herätyskello soi vaan tuntia aikasemmin, etten varmasti saa enään nukutuks ja päivä on sen ansiosta osittain pilalla. Jäätävä väsymys koulussa ja kun pitäisi jaksaa vaikka matikkaa tai maatalouspolitiikkaa ajatella... siitä ei tule yhtään mitään. Makoilen kämpillä silmät ristis koulun jälkeen kuin aivokuollut. juu ei kiva.

Synkistelyn lisäks on mulla jotain kivaakin kerrottavana. Tein tossa jokunen aikaa sit pari piirrosta. Olkeepa hyöveli.


The Red Deer.

Mulla oli melko pitkään tämänkaltainen idea. Piirtää peuran pää ja jotain psykedeelistä/ boheemimeininkiä ja kuvioidut sarvet. Ihan hauska ja melko yksinkertainen oli piirtää, ei ollut vaikee tehdä. 


Davy Jonesin kaikki tietää. Likaantunut vasen käsi kiittää. 


Sen sijaan Danko Jonesissa oli hitokseen työtä. Sävytyksiä ja varjostuksia oli melko hankala piirtää ja vieläkin häiritsee toi "viiksiosa" kun se on tummempi osa muihin verrattuna. Hiton itsekriittisyys. Ja kädestäni voitte päätellä, et väriä on jyystetty työhön, kun käsi on ollu melkei musta sormenpäästä lähtien. Oon tähän kumminkin tyytyväinen, kokemusta karttuu vaan näistä ja saa lisää kehitystä seuraaviin töihin. 

Toissailtana kun iltahommat navetalla oli siltä päivältä paketissa, näin miten aurinko alkoi laskemaan metsän taakse ja maalasi syksyn värejä taivaalle ja puihin. Kipasin hakemaan kameran sisältä (kerrankin on kamera messis, jes!) ja otin muutamia kuvia isohkon pusikon takaa. Oli kivaa kuvata jotain pientä pitkästä aikaa, ei vaan ole ollut insipistä ja halua kuvata mitään. Syksy ei kuulu suosikkivuodenaikoihin, mut syksyssä värit ovat todella kauniita. 








Huomenna onkin vapaapäivä mulla, saan nukkua univelkoja pois ja levätä kunnolla. Sitten pari hassua päivää koulua ja torstaina nokka kohti Jyväskylää Deathstarsia kattomaan. Oijoii, toivottavasti reissusta tulee mukava! 

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Sirens echo in the night, Now his name is the battle cry, Of another boy who lives to die



They called him crazy on the streets
Young and angry, one bad seed
He wore the colors of his call
He'd be the baddest of them all

Shoot out come down in a police raid
by a Smith&Wesson 38
At seventeen he met his fate.




Kämpille palattu taas työntäytteisen viikonlopun jälkeen. Vixen soi taustalla ja oma rauha vallitsee kämpäs. Väsymystä on myös ilmassa, en ole nukkunut viikonlopun aikana kovin hyvin, koska täysikuu on taas tulossa. Jos vain olisi olemassa iso haulikko, jolla ampuis kuun pimentoon siksi ajaksi, olisin hyvin iloinen siitä. Onko muilla univaikeuksia täydenkuun aikaan? 

Olin aamua iltaa navetalla hommissa ja tänään vietiin isän kanssa pari vasikkaa laitumelle, jotta ne oppisivat olemaan ulkona eikä ensvuonna olisi niin työlästä opettaa ne laitumella oloon. Vasikat vääntivät rallia kovasti isän kanssa, mut kokeneena miehenä hän sai ne aisoihin ja rauhoitettua ne. Kunpa vain säät pysyisivät suht kuivina ja lämpiminä, niillä olisi mukavat oltavat laitumella :> 

Tein tos muutama päivä sitten ehkä parhaimman lyijypiirroksen ikinä. Oon edelleen hämmentynyt siitä, miten hieno tästä The Devil Owl - piirroksesta tuli. Mun kätteni jälki näkyy piirrokses eikä se ole kenenkään muun piirtämä. Ainoastaan mun. Tuli inspis, otin vaikutteita netin maailmasta ja aloin vaan piirtämään. Meni ehkä joku 4½ tuntia yhteensä piirrokseen ja tää oli tosi haasteellinen piirtää. Tässä oli niin paljon yksityiskohtia, varjostamista ja mustasta väristä erien värien luominen oli kieltämttä työlästä, mutta se oli sen arvoista! Olen todella hämmentynyt tästä. Huhu. Kerrankin osaa kehua itseään ja piirrostaan ja että on oikeesti onnistunut kunnolla piirtämään kunnon settiä. 

The Devil owl.
Luonnos ja valmis piirros. Onko ees huikee ero!

Huomenna koulu kutsuu taas opiskelemaan. Voitte arvata kahdesti kiinnostaako taas tietokoneelle istumaan ja yrittään vääntä vaikeita tehtäviä aivojen raksuttaessa tyhjää. No, jospa tulis jollain lailla kiva päivä. Voisin tästä alkaa katsomaan jotain kivaa leffaa ja yrittää mennä aikaisin nukkumaan. Hyvää viikon alkua kaikille! :> 


I'm scared that girl's a red head.
I'm scared that girl's a red head.
Cause everytime I go there I see them red head girls just ain't no good.



maanantai 1. syyskuuta 2014

Once I wished for this night, Faith brought me here, It's time to cut the rope and fly



"And I thought to myself,
Where's the innocence?
An that's not suprise it's been so god damn hot as of late
We're never gonna be cold...
You know the Devil is Lord."


Helevetin tiukka orkesteri ja hassunhauska musavideo nalleista ja sarvipäisestä paholaisesta. Törmäsin bändin musaan Youtuben maailmas ja osoittautui loistavaks löydöks. Musaa tehty ronskilla kädellä, hell yeah baby!

Mitäs mulle kuuluu? No ihan hyvää, lukuunottamatta pientä lentsua, joka näköjään sujahti matkaani kämpille. Päässä jomottaa ja niiskuttaa, mutta ei sen pahempi, ainakaan vielä. En halua nyt mitään tauteja sairastettavaksi kiitos, pakko käydä kouluu et pysyisin vaikeissa aineissa mukana etten jäisi jälkeen muista sairastelun takia. Ihan tarpeeksi on vaikeita ja isoja tehtäviä ja ne pitää olla tehtyinä ennen syyslomaviikkoa. Joo, aikaa on vielä rutkasti, mutta haluan mahdollisimman pian ne pois alta. En ole sellanen, että jätän tehtävät viime tippaan. Pyrkimys ois saada tehtävät tehtyä niin, ettei lopuille tunneille tarvitsisi mennä. 

Jätin BLD:n keikan välistä, koska kotona tarvittiin mun apua navetan siivouksessa ja muutenkin olla kotona, ettei olisi niin suurta houkutusta lähtee baariin. Saatoin ehkä missata hyvän keikan, mut jos kotijoukot tarvitsee apua töissä, se asia tulee etusijalle. Noo, jospa syksyn talven aikaan tulis keikkoja lisää BLD:lle, niille sitten menen kun joutaa ja rahatilanne on parempi :>

Lauantai-iltana, yhdeksän aikaan illasta Helmi- niminen lehmä poiki kolmannen kerran ja pyöräytti lehmävasikan maailmaan. Pikkuinen oli hauskanvärinen:  Otsassa valkoinen vaakatasossa oleva läntti, muuten naama ja etujaloista vatsaan asti ruskea ja takapuoli oli valkoinen plus muutakia ruskeita läiskiä lavojen päällä. Oppi heti juomaan tutisankosta ternimaitoa ja Helmellä oli kaikki hyvin, alkoi heti mutustamaan rehua poikimisen jälkeen. Otin itselleni vallan keksiä vasikalle nimen ja se on Laava.♥


Aloitin vkloppuna taas Operaatio valmistujais- juhlamekko/ puku isän syntymäpäiville. Löysin taas törkeen kivoja Pin Up mekkoja yhdestä sivustosta, mutta mekon helma sais mielellään olla yli polven. Mekon/ puvun pitää olla sellanen, että sitä voisi käyttää sekä molemmissa juhlissa että muutenkin tulevaisuudes, ettei tarvitsisi ostella aina erilaisia pukuja mihinkin juhliin. Se on joko gootahtava puku tai Pin Up mekko, en osaa muita ns. juhlavia pukuja itselleni ajatella. Katoin eilen netistä hakusanalla valmistujaismekot eri sivustoista ja jos mun mielepidettä kysytään niistä, ne on oikeesti oksettavia ja tylsän näköisiä. Ensinnäkin mekkojen helmat on niin tuhannen vesirajoilla, läheltä liippaa alapään vilkutus mekon alta. Kaikki olivat melko samanvärisiä ja muotoisia, ihan hepsakoita mekkoja sanon minä. Päätin, etten halua tuollaista massamekkoa itelleni, vaan sellaisen, jossa edustan omana itsenäni ja tyyliäni välittämättä siitä, mitä muut sanovat, onko se sopiva juhliin vai ei. I don't give a fuck.