Jo otsikostakin voi jo arvata mihin postaukseni voisi liittyä. Tilasin joku aika sitten cdon.comista Kirjallisuuden aarteet - DVD boxin, joka sisältää 8 suurinta klassikkoteosta elokuvan muodossa. Ne ovat: Humiseva Harju, Jane Eyre, Kaksi Kaupunkia, Rautanaamio, Monte Criston Kreivi, Cyrano De Bergerac, Hamlet ja Jane Austenin Emma. Syy miksi tilasin tämän oli se että tykkään Monte cristonin elokuvasta suuresti ja vanhempani myös. Lupasin heille että jos löydän kyseisen elokuvan, niin tilaisin sen. Pitkän etsimisen jälkeen löysin paketin missä on tämä kyseinen elokuva, en epäröinyt tilata sitä. Nyt ajattelin tehdä oman elokuva-arvostelupostauksen ja ensimmäisenä katsoin Hamletin.
Olo oli hyvinkin koomainen kun laitoin Hamletin pyörimään, tuli bailattua myöhään asti, mut halusin katsoa jotain jotta aika kuluisi. Ensimmäinen järkytys elokuvasta oli se, että se oli mustavalkoinen eli vanhanaikainen. En antanut sen kuitenkaan häiritä elokuvan katsomista, en ole katsonut mustavalkoisia elokuvia/sarjoja pitkään aikaan ja koska se oli jo alkanut, en halunnut jättää sitä kesken katsomatta. Elokuva oli välillä mielenkiintoinen ja hauska, mut myös pitkäveteinen ja kaunopuheisuus elokuvassa alkoi välillä ärsyttää. Arvostan William Shakerspearen käsialaa, mutta pitemmän päälle kun sitä kuuntelee ja katsoo elokuvan kokonaan joka kestää sen n. 2 tuntia nii alkaa puuduttamaan sellainen määrä puhetta.
 |
| Kuva: ecranfantastique.net |
En tiedä johtuiko se mun väsymyksestä, koomaisesta olosta vaiko elokuvasta, koska koin tunnelman elokuvan aikana hyvinkin uniseksi, pehmeäksi ja utuiseksi. Meinasin kieltämättä nukahtaa muutaman kerran, mutta jaksoin pitää silmät auki loppuun asti. Vaikka elokuva oli pitkäveteinen ja täysin erilainen mulle mitä elokuvia yleensä katson, oli siinä jotain hyvääkin. Juoni eteni hyvässä tahdissa, vaikka se saattoi hieman jumahtaa tiettyihin kohtauksiin. Tuon ajan tehosteet oli mitä oli, mutta pidin niistä kovasti. Varsinkin se usva, joka aina ilmaantui kun Hamletin isän haamu ilmestyi. Aavemainen, mut siisti tehoste. Erityisen kovasti pidin vähän ennen miekkataistelusta, joka oli vähän ennen kuin elokuva loppui. Näyttelijöiden roolisuorituksista on vaikeaa sanoa mitään koska näyttelijät olivat minulle aivan tuntemattomia enkä ole aikaisemmin niistä kuullut. Voin vain sanoa et hyvin näyttelivät. Pieni pettymys oli ettei elokuvassa ollut ketään komeita näyttelijöitä, vaikka se ei ole se pääasia. Yleensä jos katson elokuvia, siinä on oltava vähintään yksi komea näyttelijä, jotta olisi jotain mitä katsella ;)
Tiedän, kuulostaa hölmöltä, mut anyway. Elokuvan loppu oli karu, kaikki kuolla kupsahtivat ja se päättyi siihen. Ei sitten sen surullisempaa loppua voinut olla! En alkanut itkemään vaikka olen aika itkupilli, se ei sinänsä ollut sillä lailla koskettava, joka olisi saanut minut herkistymään. Oli tuo katsottava, mutta tästä ei tullut mun suosikkielokuvaa.
 |
| kuva: tumblr |
 |
| kuva: tumblr |
 |
| kuva: moviemoviesite.com |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti