keskiviikko 28. marraskuuta 2012

So tired - of fighting battles on my own


Kaikilla tai ainakin suurimmalla osalla ihmisistä on varmasti  tilanne tähän aikaan vuodesta kun väsyttää enemmän kuin normaalisti, ei kiinnosta mennä kouluun, on niin vilukissa että paleltaa jatkuvasti vaikka kuinka tunkee päällensä villatakkia ja housua tai yksinkertaisesti ei huvita tehdä yhtään mitään. Kaiken tuon lisäksi stressaan koulusta taas vaihteeksi. Tuntuu että minun Dysfasiaa ei oteta tosissaan tuolla koulussa eikä muutenkaan sitä että mun on vaikeaa pysyä muiden peräs tunneilla ja muuta sellasta. Kun asiat ei suju niin kuin niiden pitäisi, mä en jaksa enää yrittää, mielenkiinto menee samantien ja melkei haluisi heittää hanskat tiskiin ja vain lähteä koulusta himaan. Eniten ärsyttää tietyt opettajat joiden opetusmetodit ovat kivikautiselta ajalta eivätkä ota oppilaita huomioon missään muodossa. Vanhemmat ottivat asian esille koulussa ja silloin vasta ne heräsivät siihen että se ei olekaan mikään pikku juttu... Helvetti vie, mä olen aikuinen ihminen ja koitan omia asioita selvittää koulussa itse, niitä ei oteta vastaan mutta kun omat vanhemmat ottaa yhteyttä kouluun nii johan alkaa tapahtumaan.. 

Onneksi asioihin on tulossa muutoksia ja se vähän helpottaa koulunkäyntiä, mutta väsymystä on vaikeaa saada aisoihin. Mä käyn pitkällä lenkillä lähes joka ilta, syön suht terveellisesti, nukun sen 8-9 tuntia (ilta kymmeneltä nukkumaan, herätys seittemältä) ja elämäs noin muuten menee ihan hyvin. En tiedä mitä pitäis vielä tehdä et jatkuva väsymys vähenisi ja koulus käyminen tuntuisi paremmalta! En tiedä mitä tehdä tälle asialle. Olen kuitenkin menossa kotona käymään nyt tulevana ja seuraavana viikonloppuna, saa olla sekä perheen että eläinten kans ja järjestämään äidin kanssa pikkujouluja, jospa saisin paremmin nukuttua kotinurkil tai jotai.

Väsymyksen takia pelkään myös että masennus tekee paluun ja se sama helvetti riivaisi mua, mutta asioihin on sen verran aikaisin puututtu että masennuksen tulemiseen on vain pieni mahdollisuus. Siitä ei kuitenkaan koskaan tiedä, mutta toivon todellakin että se ei tekisi enää tuloaan, ei edes vähisenä. Se vain pistäisi elämäni taas sekaisin ja olisin vain pohjalla, niin pohjalla etten nauttisi elämästäni enää ollenkaan.


En ole Beatlesin suuri ystävä, mut tää biisi ja sen sanat kuvastavat todella hyvin tämänhetkistä fiilistä ja väsymystä ylipäätään. 


I'm so tired I don't know what to do
I'm so tired my mind is set on you
I wonder should I call you but I know what you would do


tiistai 6. marraskuuta 2012

The future's in the air, I can feel it everywhere, Blowing with the wind of change

Varsinainen meikki~
I'm your fucking nightmare!
harjoitusmaski
Rawrr

Heii! Siitä on taas vierähtäny aikaa kun blogia päivitin. On ollut vaikeaa keksiä kirjoittamisen aihetta tänne enkä ole kunnolla valokuvannut pitkään aikaan, koulu se vain vie suurimman osan ajasta eikä koulun jälkeenkään jaksa tehdä mitään muuta kuin jumittaa koneella. 

Asiasta kukkaruukkuun, juhlin ensimmäistä kertaa Halloweenia kavereiden bileissä. En ole aikaisemmin innostunut sen juhlimisesta, koska se ei ole niin tärkeä juhla Suomessa kuin jossain muualla maailmassa. Oon vaan katsellut telkkarista pyöriviä kauhuleffoja Halloween päivänä ja se on sit jäänyt siihen. Nyt minut kutsuttiin bileisiin mikä on todella harvinaista että mua pyydetään ylipäätään minnekään. Kerrankin kun mut kutsuttiin jonnekin niin päätin myös panostaa meikkiin/pukuun. Katselin googlesta erilaisia meikkejä ja otin vaikutteita skullmeikistä ja tein siihen jotain omaa. Meikin tekemiseen meni ainakin 2 tuntia ja vaatteina minulla oli korsettitoppi ja punamusta tyllihame (joita käytin tämän vuoden Kuopiorockissa). Bileissä pelattiin juomapeliä ja pidettiin hauskaa, päätimme myös lähteä kaupungille koko porukalla aiheuttamaan pahennusta. Menimme s-markettiin ostamaan lisää juomaa ja hengailtiin mäkkärissä. Kaveri tuli käymään kavereitten kämpil ja päätin käydä pyörähtämäs baarin puolel parilla. Porukka kahto ihan kieroon kun olimme baaris, sain sekä kehuja että "hyi vittu miten pelottava" - kommentteja, oli oikein hupaisaa. 




Nyt kun mulla ei ole kauheasti postattavaa, voisin tässä mainostaa yhtä loistavaa bändiä! Bändin nimi on Guardians, kotikaupunki Wisconsin Dells, sijainti on Madison, Wisconsin. Bändi muodostui vuonna 2009. Ja kyllä, kyseessä on metallibändi joten jos ei kyseinen musiikkigenre ole sun mieleen/ei kiinnosta ja haluut muuten vaa huudella asiasta, voit siirtyä muualle sivustoille, kiitos nam. 

Bändin tyylilaji koostuu raskaasta progessiivisesta metallista. Bändin jäsenet : Kyle Havlicek (laulu), Clint Greendeer (kitara), Anthony Fioravanti (basso), Ryan Smith (Kitara) ja Bud May (rummut). Guardians ei ole tietääkseni tunnettu Suomessa, mutta pikkuhiljaa heistä on tullut suosittuja sekä omassa kaupungissaan että sen ympäriltä joissa he ovat käynet heittämässä keikkoja. 

Itse bändiin tutustuin twitterin kautta. Usein kun bändit mainostavat itseään twitterissä, he alkavat seurata ja mainostavat kuuntelemaan heidän musiikkiaan jne. Yleensä kuuntelen bändin musaa ennenkuin seuraan heitä takaisin. Tämä bändi kuulosti mun mielestä todella hyvältä, kuuntelin heidän levynsä youtubessa ja vakuutti mut täysin. Tässä vähän maisteltavaa, yksi lempibiiseistäni Everything ja muutama päivä sitten julkaistu remix In the light of life biisistä.



Jos bändi kolahti, liity näille sivustoille ja olet ajan tasalla bändin päivityksistä!