Who knows how suddenly worlds are turning, How suddenly things may change?

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/3276839/hey-hey-emmahey?claim=8snp3z82xd9">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

On se hassua, että joulu on jo ovella eikä oo tajunnu sen tuloa lainkaan. Lapsena sitä laski päiviä, mutusteli joulukalenterin suklaapaloja joka päivä ja jännitti pukin tuloa ison lahjasäkin kanssa. On se kivaa, että joulu tulee ja saa olla perheen kanssa, mut en ole niinkään jouluihmisiä. Se on yks juhla siinä mielessä missä muutkin. Itselleni on tärkeää olla silloin perheen kesken, syödä hyvin ja ottaa rennosti ilman kiireitä. Kuitenkin katson joka joulu samusirkan joulutervehdyksen, se on ollut aina sellanen juttu mikä on must katsoa telkkarista joka kerta jouluna. Sitten uutena vuotena otetaan kuppia ja juhlitaan viimeisiä hetkiä ennen kuin vuosi vaihtuu. 

Viime viikolla tein päätöksen, että lopetan koulun käläviällä. Ei vaan napannut enää siellä opiskeleminen, omat ongelmat vaivoivat ja masennuskin meinasi uusiutua ja sitä en missään nimessä halunnut. Kerran kun on ollu msentunu, sitä ei halua masentua uudestaan. Lähinnä myös terveyden takia lopetin koulun. Opettajat eivät olisi halunneet minun lähtevän ja koittivat puhua ympäri et olisi muita vaihtoehtoja et jäisin koululle, mut ei. Mä en tein päätökseni ja pysyin siinä päätöksessä loppuun asti. Se oli helpotus päästä pois sieltä enkä ole ikävöinyt sinne takaisin. Se ei vain ollut mun paikka. Nyt ollaan vanhempien kanssa mietitty työpaikkoja ja uusia opiskelupaikkoja. En aio jäädä himaan makoilemaan ja olla tekemättä mitään, haluan päästä elämässä eteenpäin vastoinkäymisistä huolimatta. Aina on vaihtoehtoja tehdä jotain, ei maailma kaadu yhden koulun takia vain siksi että ei ollut oikea paikka mulle.

Haluaisin kuitenkin jatkaa valokuvaamisen paris opiskella, mielellään jo perustutkintopuolelle, että pääsis eteenpäin asioissa. Haluan jo muuttaa omaan kämppään, päästä töihin ja tienaamaan omaa rahaa. Himas olo alkaa pikku hiljaa raivostuttaa, tarvitsen omaa tilaa ja rauhaa NYT. Mut mitä ilmeisemmin menee jonkun aikaa, kun pääsen alulle työasioissa sun muussa. Pitää vain olla kärsivällinen, vaikka kärsivällisyyttä ei meinaa välillä olla...

Tein uuden ulkoasun, edellinen alkoi kyllästyttää. Tässäpä talvisia kuvia tähän lopuksi. Hyvää joulua kaikille ja railakasta uutta vuotta! 

Winter.

A Cold Window.

Brum brum

No letters.

Nobody knows a single place I go, City by city, Night after night

Kotona taas pitkästä aikaa! Keikkaraporttia pukkaa, olin tos viime vkloppuna (18.11-20.11) Jyväskylässä käymäs, lähinnä kavereita moikkaamassa ja sunnuntaina Danko Jones Lutakossa. Lähdin perjantaina Kokkolasta bussilla kohti Jyväskylää, semmoset 5 h ja vähän päälle tuli istuttua bussissa, oli aika tappoa. Siinä vähän ennen kuin saavuin Jyväskylän bussiasemalle, kaveri laittaa viestiä, et lähetään likkaporukalla Kouvolaan kattoo Turmion kätilöitä, liput on vaa 12e ja meillä on kuski ja keikka on baaris! Mietin hetken ja päätin lähteä matkaan, en ole ennen lähteny extemporeella minnekään nii pitihän se kokea nyt ku siihen oli mahdollisuus!

Heti ku pääsin kavereiden kämpille, laittauduin nopeasti ja vaihdoin keikkakamat päälle ja samantien ajeltiin Kouvolaan päin, samalla käytiin kaupassa ostamas hieman matkajuomista ja matka jatkui. Huudatettiin täysillä Kätilöitä autossa ja vaihdettiin kuulumisia ja kaikkee sinä aikana, siitä on jo yli vuosi ku näin heidät viimeks ja oli kiva lähtee heidän kans keikalle riehuun. 

Black Light Discipline @ Kouvola

Keikka siis oli House of Rock - baarissa ja liput lunastettua menimme nopeesti eturiviin, sillä keikkaa ei aiottu kattoo takaa vaan edestä. Järkytyin lavan koosta, se oli helvetin pieni ja kaikki soittimet, monitorit sun muut ahdettu vierekkäin. Lavaa oli myös jatkettu pienillä pyöröpöydillä jotka paino meidän etureisiä vasten, ei ollu mitään kaidetta, narua tai mitään turvaväliä millä rajaisi lavan ja yleisön kahtia. Tilasimme juomia ja odoteltiin keikkaa siinä sit. Baari näytti ihan kivalta paikalta, rokki soi ja mustanpuhuvia miehiä ja naisia kiskoi alkoholia naamaan ja puheensorina kuului joka puolelta, kunnes lämppäribändi Black Light Discipline asteli lauteille.

Black Light Discipline

Bändi oli täysin tuntematon mulle, joten odotukset oli kovat, et millasta musaa bändi soittaa, kuinka hyvin ottavat kontaktia yleisöön ja miten ne toimii yhdessä lavalla. Tykkään kattoo bändien keikkoja, jotka ottavat paljon kontaktia yleisöön, yhteistyö lavalla soittajien kesken toimii  ja et heistä näkee et ne nauttii soittamisesta ja jakavat sen hetken yhdessä yleisön kanssa. Osaa tehdä homman oikein ja loppuun asti tiivistettynä. BLD oli tosi hyvä livenä, kitaristi otti enemmän kontaktia ihmisiin kuin muut ja akustiikka baaris oli aika huono, mut muuten ei mitään pahaa sanomista. Kätilöiden keikka sen sijaan oli mahtava! Käteen jäi kaks kuhmua, eka tuli siitä kun riehuin niin kovasti et löin pääni monitoriin, toinen siitä ku joku jätkä moshas takanani ja löi päänsä kovaa mun takaraivoon, sit jalat oli tajuttoman kipeet ku ne pöydät paino jalkoja vasten samaan aikaan ku yleisöstä tuleva paine eteen oli järkyttävä. Sit MC tukisti mua ja sain kaljaa ja vettä päälleni :D Olimme keikan jälkeen kavereiden kämpillä joskus 6-7 aikaan aamulla ja herättiin joskus kolmen jälkeen päiväl, iihan kiva. 

Sunnuntaina sit oli Dankojen keikka, ennen sitä kävin edellises opistos moikkaa kavereita. Mikään ei ole muuttunu siellä, samat maisemat ja samat naamat oli. Sit suunta kohti lutakkoa. Olin ainut, joka oli jonottamassa keikkaa, jonotin pakkasessa kolme tuntia. Kaks ekaa tuntia meni keposesti, mut sitku kolmas tunti alko nii jäädyin ja hytisin vimmatusti. Ovien auettua pääsin heti eturiviin, mikään muu ei ollut mielessä kuin et pääsee sisälle ja eturiviin. En nimittäin osaa enää kattoo keikkoja mistään muualta kuin eturivistä, oon käyny monta vuotta keikoilla ja oon huomannut, et mulle ei riitä edes kakkosrivi. Okei, kaikkien bändien kohdalla ei ole niin justiin et onko eturivis vai ei, mut itelle on tärkeetä et näkee ne bändit eturivistä, jotka ovat itelleen tärkeitä. Ennen dankoja oli Atom Notes-niminen lämppäri ja se ei ollu kovin kaksinen. Soittivat keikan ikään kuin "pois alta" et Dankot pääsee alottamaan keikan, ei mitään kontaktia yleisöön tai mitään. Oli se silti musan kannalta ihan hyvä, mut itsellä oli päälimmäisenä mieles vain Danko Jones. Odotukset alkoi oleen jo korkeella ja pankki räjähti kun Jones asteli lavalle hattu päässä virne kasvoilla. Jones heitti taas hyvää läppää, dissas kameramiestä kuten aina ja oli mielissään antamastani ruususta. Mulla oli taas pinkki kyltti, mis luki enkuks et muistatko mua. First Daten soides Jones laulo mulle "I think I know you.." kohdan eli ilmeisesti muisti mut:) 

Jäi harmittamaan kun ne eivät soittaneet taaskaan Dancea tai Baby Hates Me - biisejä, mut soittivat sentää I Think Bad Thoughtsin, Invisiblen ja tottakai Code of the roadin. En taaskaan saanut Jonesilta nimmaria, ne lähtii niin nopeesti lavalta pois keikkabussin nurkille :( Noo, jospa sit seuraavalla kerralla onnistuis.

Vkloppu oli kaikin puolin mahtava, lähdin sit maanantaina aamupäivästä takaisin opistolle Danko jonesit sun muut mielessä.

Jones höpöttää omiaan @ Lutakko

Danko Jones @ Lutakko

Spekkelii/Turmion Kätilöt @ Kouvola

Turmion Kätilöt @ Kouvola

Tänään sit vähän viihteelle kavereiden kans ja kattomaan iisalmelaista Gimme Danger-bändiä, toivottavasti on hyvä keikka luvassa:)!

There's no need to be afraid, I'll hold you until we fade away

Ohoh, en ole taas vähään aikaan muistanu postata tänne mitään, on ollut sen verran kiirettä ja muuta ajateltavaa et en ole kerennyt postaamaan. Tää on taas se aika vuodesta, kun ilmat kylmenee entistä enemmän ja vintiltä kaivetaan kaikki talvivaatteet esille, lapaset sun muut. Lunta ei ole kyllä satanut vielä Kälviän ylle, mut se ei haittaa mua, en nimittäin pidä talvesta. Kaikki se kylmyys, pimeys ja lumen paljous, en tykkää. Ne vaikuttaa voimakkaasti mun mielialaan, oon väsynyt ja apea, vaikka mulla ei välttämättä olisi mitään huolia.  Tällä hetkellä stressaan hieman koulusta ja unirytmi heittää häränpyllyä, ei oikein ole hyvä yhdistelmä. Olenkin enemmän kesäihminen, nautin suuresti auringosta ja sen lämmöstä, väreistä ja valosta mitä on ympärillä, on jotenkin turvallisempi ja iloisempi olo kesän aikana. On talvessa toki hyvätkin puolensa, kuten revontulet, tuikkiva tähtitaivas, kylmät värit, luistelu, lumisota veljien kanssa.. Silti talvi ei kuulu mun suosikkeihini.

Viime viikolla oli liettualaisia vierailemassa koulullamme ja vaikuttivat mukavilta ihmisiltä, olivat kuitenkin aivan eri tasossa valokuvauksen suhteen meidän kanssa, koska he opiskelevat ammattilaiseksi ja kuvista kyllä huomasi että ovat kuvanneet enemmän kuin me muut opiskelijat. Mut ei se mitään, en antanut sen häiritä omaa kuvaamistani. Kävimme kuvaamassa vanhaa kalastajakylää mikä sijaitsi Kälviästä noin 40 kilsan päässä, kuvasimme myös Kokkolassa ja vierailtiin Anne Yrjänän studiolla ja hän kertoi oman elämänkertansa valokuvauksen parissa. Kaikkea muuta mukavaa tehtiin ja odotan innolla heidän tapaamista keväällä, kun mennään vuorostaan heidän koululle vierailemaan viikoksi Liettuaan.

tässä olisi uusia kuvia mitä olen ottanut viime vkloppuna ja viikolla, kuvien kopioiminen on sitten kiellettyä.

Vielä tähän aiheeseen, fiilikseen ja päivään sopiva biisi, loistavin pianisti ikinä. Yksinkertainen musiikki voi olla oikeasti jotain niin kaunista, herkkää ja miellyttävää ja sitä löytyy ja paljon Sakamoton tuotannosta. Mahtavuutta kertakaikkiaan.

This is our lives on holiday!

Kotona ollaan vihdoin! Mulla oli huikee viikko takana, meillä oli koulussa valinnaiskurssit ja piti valita kurssi, mille halusi. Oli paljon hyviä vaihtoehtoja, kuten seikkailukurssi, ilmaisutaitokurssi, musiikkikurssi, valokuvauskurssi... Yksi kurssi oli ylitse muiden: Tanssikurssi. Valitsin sen, koska olen monesti ollu musiikin ja ilmaisutaidon liittyvissä kursseissa niin päätin ottaa vaihteen vuoksi tanssin. 

 

toys playing ninja's.

 

Oon aina ollut kiinnostunut tietynlaisesta tanssista, esim. hiphop,-break- ja street dance kiinnostaa mua kaikista eniten, siinä vaaditaan tekniikkaa, hyvää rytmitajua, voimaa ja rentoo hauskanpitoa.  Kyllä paritanssilajitkin ovat hienoja, mut ei ne mua sillä lailla kiinnosta et haluisin niitä alkaa treenaileen. Viikon aikana kävimme läpi Hip Hopia, Jazzia, House Dancea, jonkun verran Break Dancea ja kävimme läpi tanssien perustiedot yleisesti ja kehonkäyttöä- ja huoltoa. 

It's bath time!

Kyllä tuntui kropassa, et kunto on mennyt huonoksi. Hiki nousi pintaan nopeasti ja paikat meni seuraavana todella kipeiks vaik kuinka monta kertaa päivässä venytteli jäseniään. Haluaisin kohottaa kuntoani tanssin avulla, mut aika ja varsinkaan raha ei riitä, opiskelen muualla ja rahatkin sen verran tiukalla, et arvokkaisiin tanssikursseihin ei ole varaa. Positiivisena ajatuksena oli kuitenkin et oli ees tanssikurssi valittavissa ja et pääsi tanssimaan pitkästä aikaa. Käteen jäi tosi hyviä fiiliksiä, hienoja muuveja mieleen ja kipeät paikat. No, ei se haittaa, pikkuvikojahan ne vain on. 

 

A Lonely Soldier

Tänään mulla alkoi syysloma, pääsin kaverin kyydis kotikonnuille ja miten ihanaa on olla taas kotona, omassa huoneessa! Syysloman aikana ajattelin ottaa ihan rennosti ja viettää aikaa perheen kanssa kotona, käydä shoppailemas äidin kans Kuopion nurkilla, hemmottelemassa hiuksia kampaajakäynnillä, käydä ehkä leffateatterissa jos sattuu olemaan hyviä leffoja ja baarissa käydä jos on fiilistä ja kaveri/kavereita messis. 

Tekstien väleissä on ottamiani kuvia, mitä olen ottanut kuvaustehtäviä tehdessä ja muokannut PS:llä hieman, kuvien ideana oli ottaa yleisnäkymä missä pienet leluhahmot ovat. Sen jälkeen ottaa hahmoista lähikuva joissain asennoissa. Tämä oli tosi kiva tehtävä, tykkäsin kovasti!

Tähän loppuun laitan syksyisen kuvan musta:

Saavutin Nirvanan, eiku?

My trip in Tallinna

Tallinnan reissu on vihdoin pulkassa, oli aivan mahtava viikko! Pääsimme kuvaamaan mitä hienoimmis paikois ja tutustumaan toisiimme ja muihin opiskelijoihin, joiden kans teimme kuvaustehtäviä viikon aikana. Kaikkein parasta oli kun menimme vanhaan vankilaan kuvaamaan ja näin ensimmäistä kertaa 5D elokuvan nimeltä Pirate Story tehosteiden kera, penkit liikkuivat leffan mukana, painepuhaltimet puhalsivat ilmaa pään molemmista puolista ja jalkojen alta, valot välkehtivät ja kaikkea muuta ! Kiljuin, nauroin ja huusin ties kuinka kovaa ja oli aivan törkeen hauskaa! Kävimme myös joka ilta eri paikoissa syömässä ja ruokakin oli todella hyvää! Shoppasin itselleni Vero Modasta punaiset korvakorut ja punaharmaan paidan ja Spiritistä ison, mustan pipon sekä perheelle tuliaisia, toivottavasti tykkäävät niistä!

Tässä muutamia kuvia reissusta. Ps: Nämä ovat MUN kuvia, älkää siis kopioiko !

Kirjastomeininkiä vankilassa

Vankilakoppeja

In the Prison, wanna join with us?

Porukan kanssa menossa kohti keskustaa

Kävimme kuvaamassa pieniä hökkeleitä ja vanhoja puutarhoja, joita vanhat ihmiset hoitivat, oli huikeeta!

harjoittelimme kuvaamaan pitkillä valotusajoilla liikettä, hienon näköistä eikö?

Lock's of Love

Yönäkymä @ Tallinna

Kokonaisuudessaan reissu oli huikee, seuraava reissu sit on keväällä ja silloin suunnataan Liettuaan, mutta sitä ennen on vielä kaikkea muuta koettavaa ja nähtävää.

Osa 8 – Kouluaikani

Miten tuo pitäisi ymmärtää, pitäisikö kertoa mitä kouluajallani teen, mitä opiskelen vai? No, kerron miten tuon itse käsitän. Opiskelen Kokkolan lähistöllä ja Valokuvataiteen linjalle päädyin, ei valmista ammattiin, mut antaa suuntaa valokuvaajan ammattiin ja pistää miettimään, että onko tää mun homma vai ei. Olen siis harrastuspuolelta harrastanut valokuvaamista sellaiset 5 vuotta, saman verran kuin keikkailemistakin ja kesällä päätin et haluan valokuvaajaksi, koska valokuvaus taiteen muotona on tällä hetkellä mielenkiintoisempi kuin piirtäminen, se jäänyt vähän taka-alalle, mutta elää yhä minussa. Päätin sit hakea valokuvauslinjalle ja tässä sitä ollaan oltu jo parisen viikkoa koulun ja kameroiden parissa. 

Paljon tulee kyllä asiaa, mitä kaikkea valokuvaamiseen liittyy. Ollaan käyty läpi kuvailmaisua ja siihen liittyviä tarkkoja seikkoja, harjoiteltu valotusta studiossa ja ottaa kuvia liikkeestä. Tähän mennessä olen tykännyt olla tunneilla, vaikka välillä tulee ehkä vähän liikaakin teoriaa, mut käytännön asioita käyttäen ne tajuaa ajan kuluessa, ainakin itse tajuan vasta myöhemmin mitä ne oikeen meinaa.  Kavereita olen saanut vähäsen, mut kaikki on vielä siltikin tuntemattomia toisilleen, mut heihin tutustuu sit aikanaan.Opettajat ja henkilökunta koulussa ovat tosi rentoja, mukavia ja osaavia ihmisiä, täällä kaikki on hyvää pataa keskenään mikä on hieno juttu.

Ja mikä hienointa, ensi viikolla lähden Valokuvauslinjan kanssa viikoks opintomatkalle Tallinnaan, siellä käydään koulua valokuvauksen ammattikoulussa (nimeä en muista, mut ammattikoulu kuitenkin kyseessä) ja tehdään yhteistyötä koulun opiskelijoiden kanssa, maltan tuskin odottaa sitä matkaa ! Siitä on jo ikuisuus kun viimeksi kävin ulkomailla, oli jo aikakin päästä ulkomailla käymään.

Kohta voisin hipsiä tunnille, tässä oli puolen tunnin tauko ja puolelta taas jatkuu tonne iltapäivään saakka. Ajattelin pienen postauksen tehdä ennen kuin menen takaisin tunnille. 

Tähän vielä pirtsakka biisi ja sit tunnille !

Päivä 5: kuva unelma miehestä/naisesta

Päivä 1: kuva lävistyksestä jonka voisit ottaa
Päivä 2: kuva jostain kesäisestä
Päivä 3: kuva jostain söpöstä
Päivä 4: kuva jostain mitä teet/olet tehnyt tänään
Päivä 5: kuva unelma miehestä/naisesta

Yoseob♥

Siwon♥

Minho♥

Jay Park♥

Kim Jaejoong♥

Gikwang♥

Rain♥

T.O.P♥

Mir♥

Drunken Tiger♥

Korealaiset miehet ovat sitten niin törkeen hyvännäköisiä et ei mitään rajaa !

Päivä 6: kuva paikasta jonne haluaisit mennä
Päivä 7: kuva jostain mistä pidät
Päivä 8: kuva jostain minkä haluaisit
Päivä 9: kuva lempinäyttelijästäsi
Päivä 10: kuva keneltä haluaisit näyttää
päivä 11: kuva miten haluaisit viettää useimmat päiväsi
Päivä 12: kuva jostain mitä söit viimeeksi
Päivä 13: kuva jostain mitä joit viimeksi
Päivä 14: kuva parhaasta katsoneistasi elokuvista
Päivä 15: kuva lempi paikastasi
Päivä 16: Kuva joka kuvaa mielialaasi nyt
Päivä 17: kuva lempi juomastasi
Päivä 18: kuva jostain mitä teit eilen
Päivä 19: kuva mieleisistäsi vaatteista
Päivä 20: kuva jostain mistä pidät
Päivä 21: Kuva jostain herkullisesta
Päivä 22: kuva jostain sinun jokapäiväisestä rutiinista
Päivä 23: kuva jostain mitä haluaist tehdä ennen kuolemaasi
Päivä 24: kuva jostain jota odotat nyt
Päivä 25: kuva jostain mitä teet tunnin päästä
Päivä 26: kuva puhelimestasi
Päivä 27: kuva jostain mitä ikävöit
Päivä 28: kuva jostain mitä haluaisit oppia
Päivä 29: kuva minne haluaisit mennä
Päivä 30: kuva jostain tunnetusta henkilöstä jonka haluaisit nähdä

day 09| mitä mietit

Mitäs minä mietin? No, siitä tulisi liian pitkä lista, joten valitsin yhden niistä, joka on tullut viime aikoina monesti esille: Ihmiset. Olen saanut pettyä monesti ihmisiin -tavalla tai toisella- ja alan pikkuhiljaa menettää toivon ihmisiin. En halua kertoa nimiä tai yksityiskohtia, mut ylipäätään olen pettynyt ihmisiin. Ja millä lailla sitten? Otetaanpa esimerkki: Olen tyyliin kotona ja yksin. Haluaisin ihmisten ilmoille ja hengailla jonkun kanssa. Yritän soitella ihmisille ja kysellä voiko nähdä, lähdetäänkö leffaan tai jotain. Olen monesti huomannut, että minä olen yleensä se, joka haluaa muiden seuraan ja otan yhteyttä muihin, mut harvemmin kukaan ottaa muhun yhteyttä. Aina mä saan olla soittelemassa ihmisille silloin kun kaipaan seuraa. Silloin alan ajattelemaan, et eikö kukaan halua hengailla mun kanssa, kerta mun pitää hakeutua muiden seuraan? Olenko kenties huonoa seuraa? Onko mussa joku vikana? Olenko ei toivottu- ihminen?  Vai eikö ihmiset muuten vaan halua ottaa muhun yhteyttä?

On se kumma, täytyy sanoa. Olen nimittäin kyllästynyt siihen, että mun pitää ottaa aina ottaa yhteyttä muihin silloin kun kaipaan eniten ihmisten seuraan ja olla aina ehdottamassa jotain. Joko tyydyn olemaan itsekseni ja jään kotiin datamaan itteni pöydän alle tai ottamaan yhteyttä johonkuhun siinä toivossa, et joku vastaisi puhelimeen ja pystyis olemaan mun kanssa. Mua on kehuttu mukavaksi, iloiseksi, hauskaksi ja ihanaksi ihmiseksi, mut mut silti koen, ettei mun seura ei ole toivottua tai itse ihmisenä en ole toivottu. Jos se ei pidä paikkaansa, sanokaa se. En halua arvailla tuon kaiken kannalta et olenko kenellekään toivottu. Ikään kuin sillä saralla musta ei välitettäisi. En tarkoita et kaikkien on alattava pitää muhun jatkuvasti yhteyttä ja muuta sellaista. Olisi kiva, et edes joskus joku ottaisi omasta vapaasta tahdosta muhun yhteyttä ja pyytäis lähtemään jonnekin. Olen nimittäin lähes aina ollut se, joka on muiden perään soittelemassa ja se alkaa ärsyttämään. Miettikääpä omalla kohdallanne. Miltä teistä tuntuisi, jos olisitte aina muiden perään vailla seuraa, mut lainkaan sun seuraan?

Ei tunnu kovin hyvältä tollanen. Sit alan ajattelee, et " Mä muutan vittu Alaskaan ja hankin niin monta eläintä, etten olisi yksin ja et ei tarttis pettyä ihmisiin." Joskus jopa olen ihan harkinnut tuota, jos tulee se päivä, että petyn lopullisesti ihmisiin ja menetän niihin toivon kokonaan. Ei se välttämättä ole hyvä vaihtoehto, mut eipähän tarvitsisi ihmisiin enää jatkuvasti pettyä. Kuten on todettu, eläin on ihmisen paras ystävä. Jopa lehmätkin ovat kivempia kuin ihmiset...

Mikähän on sitten tämän kaiken syy? Ajattelemattomuus? Harva ihminen ajattelee enää toisen ihmisen "Miltä toisesta tuntuisi" kannalta. Nykyään ajatellaan omaa napaa, omaa itseään tai sit ei ajatella lainkaan. Kaikki se empatia on lähes kadonnut ihmisistä, mut pieni osa ihmisillä on se luonteenpiirre.
Jos se ei ole ajattelemattomuudesta kiinni, niin mistäs sitten?

En tarkoita et tyrmään kaikki ihmiset tällä, on varmasti poikkeuksiakin, mut tämä asia on ollut päällimmäisenä mielessä ja halusin tuoda sen esille.

Heartbreak's a Blessing

Moii! Siitä on jo hieman aikaa ku viimeks postasin tänne, on ollut paljon kaikenlaista, nii ei ole kerinnyt tänne kirjoitteleen. Noh, kesä alkaa olla pikkuhiljaa pulkassa, ilmat viilenee ja koulut alkavat jo ensviikolla ihmisillä - paitsi minulla, mulla alkaa vasta elokuun lopussa eli mulla on vielä rutkasti lomapäiviä. Toisaalta, haluaisin et koulu alkais, ootan koulunalkua innolla ja haluais jo päästä valokuvaamaan ja tekemään kaikkee kivaa :) Tuli käytyä tos joku viikko sitten Kuopiorockis, molempina päivinä tuli hurjasteltua ja oli hauskaa! Mukaan tarttui tällaisia aarteita: 

Oikeasta vasemmalle: Turmion kätilöiden, Danko Jonesin ja W.A.S.P:in plekut

Kolme plekua, kaks settilistaa (Dankon ja W.A.S.Pin) ja kätilöiden jonkun jäsenen ihanan My Little Pony t-paidan! Lisäksi sain Petri Nygårdin keikan aikana vaahtopesun, sain ehdotteluja toiselta räppääjältä lavalta ja mua puristettiin tissistä, huhhu. Tuli myös juotua paljon, mut toisena päivänä ei menny alkoholi enää niin paljoa alas... Olin siis Kporockis kattomas varsinaisesti W.A.S.Pia ja toisena päivänä Danko Jonesia, mut siinä samalla tuli muitakin bändejä tsekattua, esim. Reckless Love, Vermilion, Petri Nygård, Uniklubi yms.. Kporock 2011 oli loistava ja ensvuonna varmaan vielä loistavampi!

Nyt itse asiaan mitä olin kertomassa: Kävin tänään ratsastamassa n.5 vuoden tauon jälkeen, ette usko kuinka hyvä fiilis siitä jäi! Olen siis ratsastanut aikasemmin mut olin sillon nuorempi, karkeasti sanottuna olen ratsastanut yhteensä jotain 5-6 vuotta, mut ylä-asteelle tultaessa kiinnostuksen kohteet muttui ja ratsastus ei enää napannu, mut tänä vuonna mulla on ollu himo päästä ratsastamaan, mut ikinä ei ollut aikaa tai rahaa lähteä, mut nyt sain korjattua asian! Sain tuntihevoseksi suhteellisen helpon hevosen nimeltä Leps, hyvin korkeasäkäisen, mutta hyvin lempeän ja mukavan hevosen. kävimme läpi lähinnä perusjuttuja mikä oli sinänsä ihan mukava juttu, ravaamista, laukkaamista yms.

Oli ihanaa olla tekemisis hevosten kans pitkästä aikaa. En muistanut, kuinka ihanaa oli harjata hevosta ja jutella kaikkea kun toinen rouskuttelee siinä vieressä. Nautin suuresti hevosten hoitamisesta ja niiden seurasta, ne ovat hyvin kuuliaita, kauniita ja ihania otuksia, niihin eläimiin en kyl koskaan kyllästy. Aion tästä lähtien pitää harrastusta yllä ja käydä sillon tällön ratsastamassa aina kun on aikaa ja rahaa lähteä. Nyt en enää pidä taukoa, hevoskärpänen on purrut sen verran lujaa, et se ei parane lainkaan!

tähän loppuun pistän Danko Jonesin "First Date" Biisin, jonka kuulin eka kertaa tältä poppoolta. Tää biisi on loistava ja Jonesin ääni.. ah, tää mies on nami♥

crazy, hot, mad party, shorty drop it low for me

Ihana keli taas vaihteeks♥ Voisinpa kertoa Eukonkannon seikkailuista: Olin muutaman kaverin kanssa liikenteessä ja päivällä käytiin kattomas ku kaveriani kannettiin, oli se hupaisan näköistä, ei voi muuta sanoa :D Sääkin oli sillon aivan mahtava: Aurinko paistoi pilvettömällä taivaalla, tuuli sopivasti ja fiilis oli tosi hyvä. Seikkailtiin siellä sun täällä ja joskus iltapäivästä alettiin juomaan. Myöhemmin illasta mentiin kattoo ku Suomi oli viimeinen kannoissa ja voittikin kolmannen kerran peräkkäin kannot MM-kisoissa! Sit mentiin kattoo Suvi Teräsniskaa hallille, vitsit et oli mahtava keikka! Olin nähny Suvin aikasemmin livenä ja hän kyl osaa laulaa ja esiintyä livenä luontaisesti et ei mitää rajaa :) Myöhemmin illasta törmättiin kylillä  itse Suomen edustajan kantajaan, Taisto Miettiseen ja hän pyysi meitä sit hotellille heidän sviittiinsä hengailee. Siellä aikamme oltiin ja juotiin hyvässä seurassa, sit lähettiin käymään anniskelualueella ja joukkoa oli hyvinkin paljon. Tuli nähtyä tuttuja ja ei niin-tuttuja ihmisiä, mutta kaikin puolin päivä oli mahtava, kiitos vaan seuralle ja Taistolle ;)

Tänään sit kävin kampaajalla pitkästä aikaa, hiukset oli niin kulahtaneet et ne tarvitsivat lisää väriä. Hiukseni olivat ennen tällaiset:

Ennen

Etuhiukset ja alimmat hiukset olivat kulahtaneet tollaseks vaalean oranssiks ja ruskea osa vaaleammaks, oli toi muuten ihan kiva yhdistelmä, mut alkoi näyttää sen verran kulahtaneelta et oli pakko käydä jo värjäämässä. Sivukaljukin on kasvanut ihan mukavasti ja kaipasi leikkaamista ja jotain kivaa kuviota. 

Uudet hiukset näyttääkin sitten tältä:

Jälkeen

 

Hiuksiin laitettiin punaista etuhiuksiin ja alimpiin hiuksiin + sivukalju värjättiin kahdesta kohdasta, keskellä musta siksak-raita. Annoin periaatteessa kampaajalleni vapaat kädet kuvioinnin suhteen, mulla on ollu vaikka minkälaisia kuvioita ja hiukset värjätty vaikka millä väreillä. Haluan kokeilla kaikkea ja rikkoa rajoja,  ei kaiken tarvitse olla niin justiinsa ;) Latvoja siistittiin hieman, halusin kuitenkin säilyttää pituuden, ankara hiusten kasvattaminen kun on menossa...

Värjäyksen jälkeen lähdin seppälään, koska mua jäi harmittamaan eräs mintun värinen nahkatakki, jota olin edellisellä kerralla ihastellut. Ei ollut rahaa tarpeeksi ja takki oli niin ihana et jätin ostamatta. Nyt takki oli alennuksessa ja nyt kun oli rahaa niin päätin ostaa takin. Hieman on pieni kooltaan, mut kun hihoja nostaa ylemmäs nii mahtuu päälle hyvin. Takin lisäksi ostin kookkaan käsirannekkeen, käärmekuviointi ja nahkainen.

Tähän loppuun pistän Nicki Minajin biisin "Super Bass", johon tutustuin tos muutama päivä sit, nainen on aivan mahtava ääneltään ja tyyliltään, suosittelen kuuntelemaan edes kerran! Huomenna ja ylihuomenna olusille juhlimaan Laura Voutilaisen, Yön, Reckless Loven ym. muiden artistien tahdissa!