torstai 28. marraskuuta 2013

All the white horses are still in bed, I tell you that I'll always want you near, You say that things change my dear

Ajattelin tässä postauksessa kertoa keikoilta napatuista tavaroista, mitä on kertynyt talteen vuosien varrella. Sitä ennen vähän kuulumisia! Perus koulumyllerrystä ja paineet koulun suhteen onneksi on hieman helpottuneet. Kaksi projektia tehty, kaksi jäljellä. Olisi myös suunnitteilla aloittaa opinnäytetyö, mutta sen aloitus menee varmaan helmikuulle, kun työt on loppuneet ja koulu alkaa. Raskasta Joulua - keikasta voisin sanoa, että oli aivan superhyper loistava! Jätkät veti upean keikan alusta loppuun saakka pilke silmäkulmassa. Kyllä huomasi soitosta ja laulamisesta, että keikkoja varten on treenattu tarkkaan ja todella paljon. Sai nauraa ja itkeä keikan aikana, aivan ihana keikka. Parasta keikassa olin, kun JP ja Tuple juoksentelivat lavan päästä toiseen ja katosivat välillä yleisön vieressä oleviin käytäviin ja tulivat toiselta puolelta aivan yllättäen. Voi jukra mitä veikkoja, tahtoo takaisin sinne! Isäkin tykkäsi keikasta todella paljon. Voipi olla, että isä kuuntelee tästä edes joululaulut vain metalliversioina... :D Tässä kuvia keikoilta:
Pasi
Tuple!
Erkka♥

JP♥
Marco!
Nyt siihen varsinaiseen aiheeseen: Kuten tiedättekin, olen kiertänyt keikoilla useamman vuoden ja sieltä ihan ensimmäisistä keikoista lähtien olin päättänyt säästää kaikki mahdolliset keikkaliput sun muut mitä on niistä on jäänyt käteen. Ankara plekujen, settilistojen, rumpukapuloiden ynnä muun sälän metsästys, mikä lavalta lentää yleisön sekaan tuli mukaan myöhemmin, mutta sitä edelleenkin harrastetaan joka keikalla. Tässä pientä listaa mitä kaikkea multa löytyy:

14 settilistaa
23 plekua
3 rumpukapulaa

muu sälä:
1 hikinauha
1 pyyhe
1 juomapullo
1 t-paita
raamatun sivuja. Hehhe.


Tässä ei ole edes kaikki, pieni osa sälästä mitä löytyy!



Parhaat plekut ja Cradle of Filthin nimmarit. Bändi oli ensirakkaus metallimusiikkiin ja on edelleen suosikkejani~

Muutamia settilistoja, tunnistatko minkä bändien listoja? ;>
Vasemmalta oikealle: Philin (Fatal Smile), Tommyn ( Sonata Arctica) ja Samulin (Profane Omen) kapulat.

Ja miksi mä sit kerään näitä? Musta kaikilla tavaroilla on täynnä tunnearvoa, muistoja ja onhan sen nyt piru vie hienoa, jos saa lempibändin jäseneltä plekun tai vastaavaa napattua keikalta! Ainakin musta. Aina ei tosin voi saada niitä ihan joka kerta, se on niin paljon tuurista kiinni, hyvästä reaktiokyvystä ja kyky olla muutenkin nopea. Noista kaikista säleistä plekuja on kivaa ja jännittävää napata keikoilta. Parhaimmat plekut mitä oon siepannut ovat Matt Heafyn (Trivium), Jonesin (Danko Jones) ja Hardcore Superstarin plekut. 

Huomenna rästipäivä eli mulle se tarkoittaa vapaapäivää ja kotia taas rentoutumaan. Hyvää tulevaa vkloppua lukijat ♥♥


Tässä myös uusin piirrokseni: "Thomas, don't be afraid. You're not alone"





maanantai 25. marraskuuta 2013

Good feeling, Won't you stay with me just a little longer, Why does it always seems like your leaving, When I need you here just a little longer

Onpas hassua olla tähän aikaan kämpillä, kun koulu loppui tietämättäni tänään klo 10.45. Tai no olin ehkä kuullut siitä, ettei ensviikon maanantaina olisi koulua, mut unohdin sen ja vasta koulus sain tietää, että se pitää paikkaansa. Great, siinä vaihees mietin et mistä mä kyydin pierasen keskustaan. Vanhemmat on himas enkä viiti kotoa asti heitä vaivata ja se yks ainoo bussi lähtee vasta kolmelta. Onneks äikän opet olivat sen verran mukavia, että he mut linkkuaseman lähelle samalla kun olivat menossa opettajien kokoukseen tai vastaavaan tapaamiseen :> Koska kello oli niin vähän, kävin kirpparilla seikkailemas hyllyjen väliköissä ja katselin löytyisikö taas jotain kivoja aarteita. Ja sieltä taas löyty niin hyviä löytöjä, mutta jouduin valitsemaan vain parhaat niistä, ei raha riitä kaikkeen kivaan :c

Casanova 2e ja anime-elokuva Appleseed 3e
Casanovan oon nähnyt joskus aikoja sitten, mutta koska Heath Ledger niin pakkohan se oli omaan leffahyllykköön hankkia plus se on yks niistä harvoista romanttisista leffoista, josta pidän. En ole romantiikan ja lällyleffojen ystävä, mutta jotkut siihen kategoriaan liittyvät leffat ovat hyviä. Kunhan ei vain mene liian imeläksi ja ennalta arvattavaksi niin sen voi jopa katsoa... :D Appleseed - leffaan kiinnitin huomioni jo kanteen, koska anime. Leffassa on vuosi 2131 ja biorodeja (kannen kuvassa), joiden tarkoitus on ylläpitää rauhaa kaupungissa, jotta ihmiset eivät tuhoaisi itseään  totaaliseen sukupuuttoon. Deunalla ja hänen entinen poikaystävänsä Briareoksella on tehtävä yhdessä erikoisjoukon ESWAT:n kanssa puolustaa pääkonetta, joka ohjaa biorodeja ja heidän on löydettävä koodi Appleseed:iin, joka on bioroidien elämänlähde. Tämä ilta meneekin näitä katsellessa, toivottavasti on hyvä leffa :>

notuitui, koitin olla söpö.

Ihan hyvä toisaalta, että koulu loppui aikaisemmin tänään. Fiilis näin maanantaina on harvinaisen hyvä, ei vituta eikä kiukuta mikään. Tämä pitäisi ottaa oikeesti käyttöön, että maanantaisin koulujen pitää loppua kymmeneltä! :D Sillon kaikilla olisi hyvä fiilis eikä kellään ois perseelle ammuttu karhu- fiilis sekä koulussa että koulun jälkeen. Eikä edes väsytä, wuhuu! Harvinaista herkkua tämmönen. Tämä maanantai  on kiva!

Huomenna on pitkään odotettu Raskasta Joulua - konsertti Iisalmen Eino Säisä - salissa ja kuuleman mukaan se on loppuunmyyty. Ihan mahtavaa! Maltan tuskin odottaa huomista. Mä varmaan pillitän siellä koko konsertin ajan. Nää Suomen eturivin metallilaulajat vetää rautaisella, ammattitaitoisella otteella ja silti syvällisellä ja herkällä tavalla, että se saa mut niin herkille, että kyyneleetkin loppuu kesken. Mä mielummin kuuntelen joululauluja, joissa se merkitys tulee sieltä syvältä syövereistä ja herättää ihmisissä suuria tunteita, kuin lauluja, joissa hellän hartaasti ja konservatiivisesti lauletaan ja se ei herätä sussa ei niin mitään. On se toki nätin kuulosta joo, mut se jää siihen. Isäni, joka ei tykkää käydä kirkoissa kuuntelemassa joululauluja tai pidä niistä lauluista ollenkaan on aivan innoissaan keikasta ja mielellään lähtee keikalle mun kanssa. Tässä se nähdään, että tämän kaltaiset keikat vetää isäni ikäisiä ja muita monenikäisiä ihmisiä tulemaan paikalle ja Raskasta Joulua - poppoo saa kannattavuutta hommaansa entistä enemmän. Hyvä pojat, oon niin ylpee teistä!

Tässä aimo pläjäys tunnetta ja taitoa. Tämmöstä voimaa ei liirunlaarun nätisti laulettavista joululauluista löydy!




lauantai 23. marraskuuta 2013

If you wanna know how to play the blues... get yourself a woman!

Hellurei! Pyydän anteeksi postauksen tekemisen kestoa! Mun oli tarkoitus postata heti keskiviikkona reissun jälkeen, mutta siinä kävikin niin, että mun rakas acerin kone päätti vetäistä viimeiset hengenvetonsa eikä lähtenyt enää käyntiin. Eikun korjaajalle ja sain onneks pelastettua kaikki kuvat sun muut tiedostot, mut kone itessään ei selvinnyt. Uuteen koneeseen ei ollut varaa, joten onneks ihana isoveli luopui omasta läppäristään, kun hän ei sitä noin muuten ole tarvinnut viime aikoina. Sama merkki on, mutta malli on paljon uudempi. Vähän tönkköä on vielä tämän käyttäminen, mutta kyllä tää tästä!

Mut tosiaan, kerronpa mun Oulun reissusta lyhyesti kerrottuna, ettei tule taas aivan romaanin verran luettavaa.. Lauantaipäivänä juna lähti Iisalmesta siinä yhentoista aikaan ja Ouluun saavuin kahen aikaan. Hyvä kaverini Miia oli mua vastassa ja menimme pizzeriaan syömään, jonka nimeä en valitettavasti enää muista. Pizza ei ollut mitään maailman parasta, mutta kyllä sitä nälkäisenä söi mielellään. Vatsat saatuamme täyteen menimme Miialle bussilla ja levättiin muutama tunti makoillen ja juoden kuoharia. Juteltiin, naurettiin vatsat kipeeks ja kuunneltiin hyvää musaa.



Miia ja minä vähän ennen kun lähdettii keskustaan~

Illalla lähdettiin ihmettelemään Oulun yöelämää ja samalla sain vihdoin ja viimein tavata lempibloggaajani Veeran Oulun Kulma - baarissa. Voi herrajestas miten joku voi olla niin kaunis! Siellä istuttiin ja suunnistettiin yhdessä Tivoliin ja eikun tanssilattiaa kuluttamaan! Olin aikasemmin käynyt Tivolissa joskus kauan sitten ja meno oli täysin samanlainen kuten viimeksi. Tykkään Tivolista, mutta ne juomat olivat ihan törkeen kalliita.... O__o Ei tehnyt mieli kovin montaa juomaa ostaa siinä vaihees. Joku lonkero maksoi 6e ja sillä sais Iisalmessa ainakin kaks suht halpaa ja hyvää drinkkiä. Ei hyvää päivää sentään... No kerrankos se kirpasee. Veeran ja kumppaneiden lähdettyä aikasemmin me jäimme vähäks aikaa Tivoliin ja lähdettiin etsimään Hevimestaa. Mesta oli vaihtanut osoitetta jonnekin muualle, joten oli vähän arpomista siinä, että missä suunnassa se oli. Mesta löytyi kun löytyi ja sisälle päästyä tuli kotoisa niin fiilis! Tosin ei keritty sinä iltana kunnolla tutustua kaikkiin paikkoihin. Itse paikka oli tosi sokkeloinen paikka, ainakin siltä tuntui! Olin sopinut toisen kaverin Piian kanssa, että nähtäisiin edes pikaisesti Mestassa. Häntä oli ihana nähdä häntäkin pitkästä aikaa♥ Siellä sit hengailtiin ja pari jätkää tuli siinä juttusille. Siinä sit alkoi väsyttämään niin paljon, etten jaksanut olla kovin sosiaalinen herroille, jotka puhua pulputtivat enemmän kuin minä. Kaiken lisäks toinen yritti selvästi tehä muhun lähempää tuttavuutta ja koitti kietoo kätensä mun ympärille vähä väliä, mut sanoin sille suoraan, että lakkaa koskettelemasta mua, koska ei kiinnosta. Pilkun jälkeen takseille ja nukkumaan. 

Sunnuntaina ei tehty mitään erikoista. Nukuttiin pitkään (eikä ollut krapulaa!) kun ei ollut kiire mihinkään. Koomailtiin jonkun aikaa ja kävästiin kaupassa ostamassa safkaa ruuanlaittoa varten ja loppuilta meni The Big Bang Theory - sarjaa katsoessa ja mässyä syödessä. Nauroin hillittömästi jaksolle, missä Raj jotai huutaa ja sanoo sanan jöötti. Voi hyvänen aika miten yks sana voi saada niin pahan naurukohtauksen.. :D





Maanantaina menimme aamipäivästä yhtä matkaa kaupunkiin. Miia suuntasi kouluun ja mä keskustaan pyörimään ja näkemään muita kavereita, mitä kerkesin sen aikana. Neljän aikaan menin Miian kaverille laittautumaan, koska muuten olisi aikataulut menneet tiukille Teatrialle mentäessä ja olin aikeissa mennä sinne tuntia aikasemmin jonottamaan. Tunnen itseni sen verran vanhaks, etten jaksa enää mitään yli 5-10 tunnin jonotuksia keikkapaikalla kuten pienempänä sitä jaksoi ja oli tulevast keikast ihan into piukeena. Teatrialla ei ollut ketään jonottamassa kun saavuimme paikalle. Viimeksikin olin ensimmäinen keikkapaikalla jonottamassa, mutta se oli Jyväskylän Lutakossa ja jonotin sillo jotai 2-4 tuntia(?) pakkasessa. No ei se mitään, istahdettiin portaikoille ja siemailin siideriä, kerkesin kaks pulloa ostaa juomia mukaan ennen kuin bussi lähti Teatrian suuntaan. Ovien avauduttua kaveri lähti kämpille ja mä menin sisälle.

Isoksi yllätykseksi Teatrian koko salia ei ollut sen illan keikalla käytössä. Lava oli tehty niin, että se oli sijoitettu edestä päin katsottuna oikealle reunalle  ja sivuilta lähti aidat sun muut ettei toiselle puolelle nähnyt mitään. Saattoi olla osittain selvää, ettei porukkaa tule salin täydeltä, koska oli maanantai eikä se vetäis tarpeeks porukkaa lähtemään keikalle. Ostin lonkeroa siinä ja menin kattomaan merch - pöytää, mitä siellä oli tarjolla. Löytyi tosi kivoja paitoja hinnoiltaan 20-25e ja levyjä. Siinä sitten olin selvittämässä tyypille, että halusin pitkähihaisen mustavalkoisen paidan, kun Dankojen myyjä sanoi englanniksi, että hän erotti mun puheesta ainoastaan sanan musta värin. Menin vähän lukkoon siinä, että pitikin puhua englanniksi miekkoselle, mutta lopulta ymmärsimme toisiamme ja kaupat tuli tehtyä :D Osannut yhtään ajatella, että myyjä voisi olla ulkomaalainen eikä suomalainen. Siinä sit hengailin anniskelualueella, kun kolme neljä keski-ikäisiä, karun näköistä jätkää kysyy, että olenko yksin liikenteessä. Sanoin, että joo olen ja kysyivät mua liittymään seuraan. Päätin mennä vähäks aikaa ja siinä jotai tyhmää läppää heitettiin ja musasta juteltiin. Tyypit olivat jotain moottoripyöilijöitä, mutta olivat ihan mukavia siihen asti, kunnes joku niistä alkoi mua koskettelee ja lähentelemään et mennää kattoo bändiä ikään kuin lähekkäin. Siinä vaihees hengasin ihan vähän aikaa ja lämppäribändin jälkeen livahdin tyyppien seurasta eturiviin venaan Dankoja. 



Tarroja ja pleku♥
HUOH oikeesti! Eikö miehet älyä, että jos tulee liian tuttavallisesti iholle tai koskettelee lähennellessään nii tunnu yhtään hyvältä muijasta?! Ei ainakaan musta, koska olen saanut niistä niin huonoja kokemuksia muilta miehiltä, että en päästä ketä tahansa lähelle jos mä en ole kyseisestä tyypistä yhtä lailla kiinnostunut. Tuonkaltaiset eleet eivät anna jätkästä hyvää kuvaa, joten näpit irti mun ropasta pojat! Noille karuille tyypeille en tosin uskaltanut sanoa mitään, vaan häivyin seurasta. Eivät onneks lähteneet ettimään mua :D 

Ennen dankoja soitti The Blanko lämppäribändi enkä oikeen innostunut kyseisen bändin musasta, Pari kolme biisiä oli ihan kivoja ralleja, mut mun korvaan musa oli sellaista löysää psykedeelistä ripulia. Ei millään pahalla, jos joku tykkää, mut muhun se ei valitettavasti kolahtanut. Dankot vetivät niin mahtavan keikan taas että huhhu, Jones ei koskaan petä! Porukka oli aivan sekaisin ja riehu täysillä musan tahdissa. En muista kunnolla settilistaa, mutta ainakin nämä biisit soittivat: Sugar High, Baby Hates Me, I Think Bad Thoughts, Had Enough, Play The Blues, Cadillac, Sleep Is The Enemy ja Code Of The Road. Jones heitti taas hervotonta läppää ja lupasi seuraavalla kerralla, että kun hän tulee Teatrialle keikalle, koko sali on varmasti käytössä! Keikalta nappasin Dankojen plekun basistilta, omnom miten hieno se onkaan♥


tiistaina oli sitten kotiinlähdön aika ja saavuin siinä kuuden seittemän aikaan Iisalmeen. Juna oli taas vaihteeks aikataulusta myöhässä ja päätin kävellä kämpille, etten tuhlaa rahaa taksiin tällä kertaa. Reissusta jäi tosi hyvä fiilis (kuten yleensäkin) ja pääsi näkemään ainakin muutamia kavereita keikan lisäksi. Monta kärpästä samalla iskulla, vai mitä? :) 




torstai 14. marraskuuta 2013

This old world is a new world, And a bold world, For me

Heipsan! En ole täs muutaman päivän sisään postaillut mitään, vaikka olen (ihme kyllä) pystynyt postaileen hyvinkin useasti. Syynä taas koulukiireet ja postausideat tosi vähissä. Nyt ois ainakin muutama kivaisa asia joista olen niin happyhappy:

Sain vihdoinkin suoritettua traktorinäytön ja H2 napsahti siitä!
 ♥ Ostin (tai no äite maksoi) Microsoft Office home & Student 2013 - tekstinkäsittelypaketin, jota olen kipeästi tarvinnut koneelle ja nyt sain sen, koska taakkana on 3 kouluprojektia
Orden Ogan tuli postiluukusta!
Tänää päästiin ratsastamaan Hingunniemes :3
Kävin leffateatteris kattomas Thor: The Dark World - leffan
Lauantaina Ouluun bailaan, näkemään kavereita ja Danko fucking Jonesin keikka maanantaina!♥

Ensinnäkin meni puoltoista vuotta, että sain näytön tehtyä. Sen suorittamisessa oli epäselvyyksiä ja aina kun piti olla näyttöä suorittamassa, teimme ihan jotain muuta tai opettajilla oli muuta menoa ja näytön suorittaminen siirtyi joka kerta. Näyttö sisältyi suurpaalin käsittelemistä ja rehunottoa siilosta. Sain harjotella niitä ennen näytön tekoa ja ne meni ihan hyvin!

Tänää oli taas meidän porukan vuoro mennä heposteleen Hingunniemeen, tällä kertaa ratsastamisen merkeissä. Sain ratsuksi suomenhevosen nimeltä Jörö ja oli myös sen näköinen :D Ratsastustunnilla piti olla aika topakkana sen kanssa: Kevyessä ravissa se kiihytti vauhtia niin, että turpa oli toisen hevosen perseessä kiinni. Yritin jatkuvasti ottaa etäisyyttä edellä olevaan ratsastajaan, mutta aina se kiihdytti toiseen kiinni. Käyntikin oli hieman laiskaa, että sitä piti patistaa reippaampaa vauhtia menemään. Laukka oli isoa, mutta miellyttävää. Laukannosto oli taas asia erikseen.. Kuuleman mukaan sitä ei oltu opetettu laukkaamaan kunnolla, että saattoi laukannostossa pistää vastaan tai jotain sensellaista, mutta kyllä siltä irtosi muutama nätti laukka! Jöröllä oli ihan kivaa ratsastaa, mutta hommaa piisasi sen kassa plus olin melko ruosteessa keventämisessä ja muissa jutuis. Minkäs sille mahtaa, kun ei ole mahdollista enään niin usein päästä ratsastamaan ja kehittämään itseään ratsastajana :c Ruokailun jälkeen menimme hoitamaan hevosia, tsekattiin erilaisia suojia + harjoiteltiin niiden laittamista ja myös satulan ja suitsien laittamista. Sain hoitaa hevosta ja sen nimi oli Nortti. Hirmu nätti, ilmeikäs ja kiltti hevonen. Nää tunnit on vaan niin parhaita, kun saa olla eläinten kanssa :)


Orden Oganin levy ♥
Puhdas Nortti♥

Kävin tos joku aika sit leffas Thoria kuolaamassa ja se oli ihan sairaan huippu! Siinä oli enemmän toimintaa ja huumoria kuin ekassa osassa ja visuaalisuus oli kerrassaan upea! Ihmiset nauroivat leffateatteris vedet silmis - mä varsinkin nauroin itteni kipeeks :D En todellakaan odottanut, että kakkososa olisi näin hyvä! En aio spoilata, mut loppuosa vaikutti siltä, että kolmaskin osa oisi ehkä tulossa :o En tosiaankaan tiedä, että onko tulossa, mut antoi osviittaa siihen. Ja Thor, aina niin kuuma että järki ihan menee koko mieheen, grauh!


Huomenna ei ole koulua! saan nukkua pitkään, päiväksi kotona käymään ja illalla pistää kotona pystyyn pikkujoulut. Sit lauantaina vaihdan vähäks aikaa maisemia ja suunta otetaan Ouluun. Voi vitsit sentään, mä oon niin innoissani viikonlopusta! On todellakin jotain, mitä odottaa ja pääsee tylsästä Iisalmesta pois :>


Nyt menee hyvin, mielikin on hyvä ja innokas. Pitkään aikaan ei oo ollu näin hyvää fiilistä! 





lauantai 9. marraskuuta 2013

Let the monsters see you smile, Let them see you smiling

Heimoipööps everybody!
Kuten näkyy, vaihdoin blogin ulkoasua taas vaihteeks. Kyllästyin mustavalkoiseen, yksinkertaiseen ulkoasuun. Inspiroiduin parista biisistä tekeen universumi-teemaisen ulkoasun. Mitäs sanotte, onko ihan ripulinen vai jees? Itse tykkään kovasti, antoi enemmän ilmettä blogiin kuin toi entinen ulkoasu :) 

Mulla lyö tyhjää päässä. Ei oikeastaan ole mitään aihetta mistä höpistä tällä kertaa. Voisin sen sijaan hehkuttaa taas näitä kahta biisiä, jotka antoivat inspiraatiota blogin muokkaamiseen. Ekana Pentatonix - Daft Punk johon törmäsin faces. Kaveri linkkas aikajanalle ja päätin muuten vaan käydä kuuntelemas. Ei herrajumala mitä settiä! Nää vetää tyyliin Club for 5- poppoon lailla, mutta nykyaikasempaa musaa. R&B:tä, dubsteppiä ja popmusaa sekaisin - joka ikinen ääni tulee laulamalla! Monttu oli aivan auki, kun katoin et kaks niistä vetää just "tausta"musan puolen, tsiiisus sentään. Ihan kikseis kuunnellu näitä sen pari päivää, todella lahjakkaita tyyppejä, oivoi. Musiikkiorgasmeja satelee ihan hemmetisti!




Toinen on taas Taeyang - Ringa Linga, joka julkaistiin tänään. Tämän herran soolomatskua olen odottanut jo hyvän aikaa. Taeyang on siis yks Big Bang - poppoon pojista ja lähes kaikki niistä jäsenistä ovat BB:n ulkopuolella tehnyt omaa soolomusaa. Tänään on Taeyangin päivä loistaa musavideon voimin! Aikasemmin oli postattu Youtubeen tanssiharjoitusvideo mis oli tämä kyseinen biisi. Älytön fanityttö puoleni heräsi eloon ja replaynä biisi soi koko päivän .Tänään sit soinu kans koko päivän ja kattonu musavideoo kuola valuen näppäimistölle. Koreografia videolla on niin monivivahteinen ja loistava, että tekisi mieli opetella koko tanssi itsekin! Ja kyllä tämän miehen tanssia mielellään katselee. Jätkä on kuumempi kuin helvetti ja musta hän on yks taitavimpia tanssijoita Koreasta. Musa on erilaista ja juuri sitä, mitä he ovat halunneet luoda maailmalle kuultavaksi!



Mä ehkä höpötän musasta paljon, mut mun mielestä koskaan ei voi puhua liikaa musasta. Ihanaa kuunella aina vain erikoisempaa musaa,törmätä artisteihin, joista ei ole kuullut ja hehkuttaa siitä muille. Tosin korealainen musa ei ehkä kaikkiin kolahda, mutta yritän ihmisiä ymmärtämään, että se on musaa ja kieleen tottuu sitä mukaan kun sitä vaan kuuntelee ja kuuntelee c: Kaikkia ei voi tietenkään pakottaa tykkäämään, mutta ennakkoluuloinen ei pidä olla! Suosittelen molempia käydä kuuntelemassa, se avartaa teidänkin ovia uusille musamahdollisuuksille kuin juurtua kuuntelemaan samankaltaista musaa mitä radiosta meille joka päivä syötetään :>

TAEYANG - RINGA LINGA

Ps. Mulle saa ehdottaa vapaasti postausaiheita, niitä alkaa olla taas vähissä :s

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

You and I know all too well, About the hell and paradise, Right here on earth

Köhi köhi ja atsiuuuuh. Räkätauti päätti sitten pistää kunnolla kapulat rattaisiin ja tässä ollaan toista päivää sairalomalla. Eilen aamulla kun heräsin, kurkku tuntui siltä kuin se olisi ollut tulessa ja nieleskelykin teki todella kipeää, kuin oisin kuumia hiilejä nieleskelly kurkusta alas. Hyi että. En voinut muuta kuin laittaa Wilman kautta viestejä ryhmänohjaajalle sen päivän tunnin pitäjille, että olen kipeenä. Piti soittaa myös lääkäriin ja sain onneks sille päivälle lekuriajan. Nenän ja nenänielun tulehdus napsahti diagnoosiksi, viikon kestävä antibioottikuuri määrättiin ja parin päivän sairasloma vielä sen päälle. Jouduin perumaan myös pimeän ajokurssin ja se siirtyy enskuulle.... voi perseensuti.

Vaikka nyt on tässä joutunut potemaan tautia neljän seinän sisällä, sain eilen päivällä viestin ryhmänohjaajaltani, että hän on laskenut mun lomitusajan tehdyt työtunnit ja että se riittää hyväksilukemaan tulevan 6 vkon työssäoppimisen lypsykarja/tuotantotilalla. JESS! Mä pääsen tekemään lomitustöitä ja saan tienata taas omaa rahaa! Mikä helpotus. Vaikka työssäoppimiset opettavat paljon ja pääsee oikeisiin työtilanteisiin, musta on väärin, että ne suoritetaan ilman työsuhdetta. Kuusi viikkoa työssäoppimassa on kuitenkin tosi pitkä aika ja monessa paikkaan ollaan niinsanottua "ilmaista orjatyövoimaa". Joissakin paikoissa kun ei välttämättä opeteta erikoisia asioita, joita ei koulussa käydä läpi. Tehdään samoja asioita päivästä toiseen eikä mikään päivä oikeen tunnu sen erilaisemmalta eikä opi mitään uutta. Se niin paljon riippuu paikan omistajasta/työntekijöistä, heidän halusta ja viitsivätkö ne oikeasti opettaa muita juttuja. Tähän mennessä mulla on ollut 2 työssäoppimista ja niistä ensimmäinen toppi emolehmätilalla oli ihan napakymppi. Sain oppia asioita, joita koulussa ei ole opetettu ja mikään päivä ei tuntunut samanlaiselta. Toppipaikka oli suht lähellä ja ihmiset olivat todella mukavia. Tilanomistajilla oli motivaatiota ja halua opettaa mulle asioita ja niinhän se pitäisi ollakin. Aina ei tosin voi vaikuttaa joka ikiseen toppipaikkaan, että näin pitää tehdä kuin kiveen on kirjattu. Mutjoo eipä tarvitse etsiä toppipaikkaa tammikuulle. Riitti yks puhelu lomituspalveluun ja työlistat tulevat ennen työviikon alkamista. Saa nähä tuleeko samoja tiloja eteen, joissa lomitin kesällä :)

Sain piirrettyä tänään valmiiks uuden piirroksen. Viime postauksessa hehkuttamastani Vikings - sarjasta päähenkilö Ragnar. Kyseinen viikinkimies on kiehtova henkilö sarjassa ja hänen silmät.... Oih, niin ihanan jäätävän siniset. Jännä kaveri. Oli tosin haastava tapaus piirtää häntä, koska tähtäsin piirtämises realistiseen tyyliin ja paljon yksityiskohtia. Lopputulos on vähän sinne päin, mutta yritystä löytyy. Pitäis vain piirtää, piirtää ja vielä kerran piirtää. Oon mä jossain määrin tyytyväinen tähän, mutta parempikin ois voinut olla.





maanantai 4. marraskuuta 2013

The world is rough and I am so tired that now it's time to stop

Voi maanantai miten olenkaan ikävöinyt sua................noot.  Tänään ei oo mitenkään erikoisen kiva päivä eikä viikonloppukaan ollut se parempi. Okei, oli kiva nähä kavereita ja päästä kämpiltä pois, mut yks kerrallaa ihmiset feidas mut baarissa. Joku lähti aikasemmi ku väsytti, sen kyllä ymmärsin.  Toiset lähtivät etsimään muita kamuja eikä sit heistä kuulunut mitään loppuillasta. Just jooh, nyt kyllä alkaa kyrsimään tämä homma. Kaiken kukkuraksi joku ärsyttävä jätkä yritti iskee mua kaikin keinoin ja petipuuhat mielessä. Se vaa röyhisteli rintaansa siinä, tyrkki mua et 'hey beibeeeh', mut en suonut sille minkäänlaista kiinnostusta. Mulla sit meni hermot ja kysyin et onko ihan pakko hirnua siinä vai onko sulla jotain sanottavaa? Jätkä vaa tuhahtelee ja vinkuu, et älä ny oo tommone. Asioin siinä sit mahdollisimman ripeästi ja lähin pois kavereiden luo. Huoooh, miten epätoivoista.

chuu ~~

Päätin vitutuspäissäni koulussa, että jätän joksikin aikaa Iisalmen viihdeosaston ja käyn tyyliin kerran kuussa Kuopiossa tai muualla viihteellä, saisin sillä jopa vähennettyä alkoholin kulutusta ja rahanmenoa jollain tasolla. En nyt syytä ketään yksittäistä henkilöä vaan yleisesti tämä alkaa mua vituttamaan suuresti. Onko se niin vaikeeta ilmottaa toiselle, että joutuu syystä tai toisesta lähtemään pois kesken baari-illan? ONKO? MIKÄ tekee siitä NIIN vaikeeta? On nimittäin turhan usein käynyt näin, että on lähdetty baarista ilman että mulle on mitään kerrottu, minne on menty ja miks. Lähdöstä ilmottaminen on aina parempi kuin että jättää kertomatta. Oli sit kuinka humalassa, musta se ei ole mikään tekosyy olla kertomatta asiasta. Tää ei tunnu yhtään kivalta, kun näitä on ihan tarpeeks sattunut. Mä en jaksa tällasta, oikeesti. Välillä tuntuu siltä, ettei mun seura riitä kenellekään ja mulla ei oo väliä jos nyt katoaa muualle tai muuta vastaavaa. Näköjään pitää olla tosi tarkka kenen kanssa sitä lähetään ja minne, kun homma menee entistä huonompaan suuntaan.... Loppuilta meni ihan mukavasti, kun näin muita tuttuja, mut en mielellää tykkää pomppia porukasta porukkaan, koska niillä on jo omat juttunsa kehkeytynyt ja itse tuntee porukas outsideriksi. Koulussa vitutus vaan kasvoi ruotsintunilla. Vaikeita tehtäviä piti tehdä ja motivaation multihuipentuma näytti pyöreetä nollaa. 

Anteeksi maanataivitutuksen purkautuminen näin alkuun. Oli täs päiväs jotain kivaa, nimittäin koululla oli tuntien jälkeen infotilaisuus ulkomaan työssäoppimisesta. Kyllä, mä oon tosi kiinnostunut lähtemään ulkomaille työssäoppimaan! Isä lähti myös tuonne mukaan kuuntelemaan, koska mun muisti ja ymmärrys tiettyihin asioihin on niin rajallinen, että isä ymmärtää niiden päälle paremmin ja hän saa itsekin tietoo miten koko homma toimii käytännössä. Vielä joutuu tosin paljon keskustelemaan vanhempien kanssa tästä, varsinkin äidin, koska you know, äidit eivät heti lämpene tällasissa asioissa, ainakaan mun äiti. Mua kiinnostais lähteä työssäoppimaan Englantiin, ylipäätään Britteihin, Irlantiin tai Skotlantiin. Noissa maissa on jotain kiehtovaa Aasian maiden lisäks. Olen alustavasti alkanut etsiä paikkoja Irlannista, mut ei oo tosin hajua, mistä kaikkialta etsisi eli olen aika alussa ja ulapalla koko homman kanssa. Onko teillä kokemuksia työssäoppimisesta ulkomailla? Miten te olette löytäneet työssäoppimispaikan ulkomailta? Saa antaa vinkkejä ja neuvoja, otan niitä mielelläni vastaan!

Aloitin myös katsomaan taas uutta sarjaa. Copper on vihdoin katottu läpi, joten piti saada jotain jännempää katottavaa. Olin löytänyt Vikings - nimisen sarjan jo sillon, kun katoin vielä Copperia. Innostuin siitä heti kun katoin trailerin, mutta päätin kattoo kuitenkin Copperin pois alta ennen seuraavaa sarjaa. Aivan mahtava eka tuotantokausi, toivon mukaan tulisi toinen tuottari pian!






perjantai 1. marraskuuta 2013

So if you want to love me, Then darlin' don't refrain, Or I'll just end up walkin', In the cold November rain

Täs päiväs on sekä hyviä että huonoja puolia. Ekaks mulla on vapaapäivä, koska koulussa on rästipäivä ja jos ei ole rästejä listas, heillä ei ole koulua. Mulla siis ei ollut mitään rästissä, yay! Sain nukkua pitkään ilman kiirettä, mutta herättyäni kunnolla, tunsin kuinka kurkku oli täynnä räkäpaskaa. Et voi olla tosissas, enkai oo tulossa kipeeks?!  Äkkiä särkylääkkeitä ottamaan ja heti perään kuumaa teetä kurkusta alas. EI nyt, en halua olla kipeenä, mene pois kurkkukipu! Just kun oon ollut pitkän aikaa ilman mitään flunssaa ja muuta semmosta nii nytkö se päätti saakeli iskeä. Oli myös tarkoitus tässä vklopun aikaan tehä kaverin kans jotai tai käydä parilla baarissa. Just go away pleasee!


Simo varusteissa ja uunituore Triviumin Vengeance Falls - levy♥

Pitää yrittää pitää ittesä lämpimänä ja olla rehkimättä liikaa. Kyllä keljuttaa tämä, ei hyvää päivää sentään! Noh jospa se tästä. Viikko on taas vierähtänyt eikä koulussa ole ollut mitään ihmeellistä. Eilen tosiaan mentiin Hingunniemeen kärryilemään ja sitä odotin ihan täpinöissäni! Mä ja toinen luokkalainen saatiin hoitaa Simo - niminen heppa kuntoon ja valjastaa yhdessä. Kuitenkin sit kävi niin, että se kärryreissu ei ollut kuin lyhyt kiekka jossain ja tultiin takas. Ei voitu myöskään ees vähän ravata, koska tie oli jäässä eikä siis saatu ajella sen kovempaa kuin mennä käynnillä. Tuli kieltämättä karu pettymys. Ei se mua ois haitannut ettei menty kovempaa, mut oltais nyt ees vähän pitempi lenkki tehty! Muutkin olivat aika pettyneitä, että tässäkö nyt se kauan kehuttu ajelu oli. Näille ei oikeen voi mitään. 

Huikean ajelun jälkeen tutustuttiin Hingunniemen tiloihin ja käväistiin ulkona katsomassa muita hevosia. Siinä kun porukka oli siirtynyt vähän kauemmas jotai kattomaan, näin eräällä laitumella varsan. joka oli varmaan jonkun vuoden ikäinen. Se tuli siihen aitauksen lähelle tarkastelemaan meidän touhuja. Menin lähemmäs laidunta ja kiskaisin maasta pienen ruohotupon. Ojensin aidan lävitse pikkuiselle ja se syödä mussutti sen. Sit kun lähdin kävelemään aitanvierttä pitkin porukan luokse, varsa lähti seuraamaan mua ja aitauksen päässä oli iso portti, josta se mahtui työntämään päänsä läpi ja ikään kuin pysäyttäen mut, et "älä lähde vielä, haluun lisää ruohoa!" - ilmeellä ja lempeästi tyrkkäs mua turvalla. Jäin sitten siihen, otin käsineen pois kädestä ja annoin sen haistella mua. Se puhalsi lämmintä ilmaa sieraimista ja veti ilmaa syvään. Välillä se kuikki laitumen puolelle ja taas haisteli ja tutki minua. Kokeilin antaako se rapsuttaa kaulasta ja korvan takaa. Voi että se tykkäsi siitä! Sit yhtäkkiä se tunki päänsä mun kainaloon ja mä melkein liikutuin siitä. Olin sillee " Aaaaw voi sinua pientä kun olet niin ihana!". Sit huikkaan mun ryhmänohjaajalle varsanpää kainalossani, että voinko mä ottaa tämän mukaan kun tämä tykkää musta :D Se varsa oli niin hellyyttävä ja kait se osasi aistia musta, että en tee sille pahaa ja se pienen hetken yhteys meidän välillä oli selkeä ja molemmat ymmärsivät toisiaan. Oisin voinut ottaa sen siitä laitumelta mukaan ja viedä se kotiin. Se oli niin suloinen ja rauhallinen varsa ;__;♥


You can't take me, I'm free

Se, että molemminpuolinen yhteys eläimen ja ihmisen välillä toimii, on jotenkin maagista ja sitä osaa arvostaa. Pienestä pitäen käsitellyt isoja eläimiä ja oppinut niistä elekielistä lähtien. Lapsenakin kävin kesäisin joka päivä hiehojen laitumella juttelemassa ja rapsuttelemassa korvan takaa ja temmeltää niiden kanssa kuin sitä ois tehnyt aina. Eläimet eivät puukota selkään, puhu paskaa tai käyttäydy kaksnaamaisesti niinkuin ihmiset. Ne ovat vilpittömiä ja ne kyllä ilmaisee selkeästi, mistä ne pitää ja mistä ei. Jos ruokit ja pidät eläimestä hyvää huolta päivittäin, se antaa takaisin kaiken ja sydämen. Siksi vietän paljon eläinten kans aikaa kuin ihmisten, ne osaavat olla oikeita ystäviä. En nyt tarkoita, et ne kokonaan korvaisivat ihmisytävyyttä ja kyllä multa löytyy hyviä ystäviä, mut ihmisen ja eläimen ystävyys on syvällisempi ja kestää niin pitkään kunnes kuolema erottaa eikä kuolemakaan välttämättä erota, kun se ystävyys jää mielen syövereihin ja muistelee eläintä lämpimillä muistoilla mitä on kertynyt sen aikana. Niin kuin meillä se Tiivitaavi - kissa, persoonallinen ja omisti suuren sydämen. Niitä edesmenneitä, rakkaimpia ja uskollisimpia eläimiä ei pidä koskaan unohtaa.

Viikonlopun suunnitelmat on aivan auki. Saa nähä antaako tauti myöten vai meneekö sit sairasteluks. Ainakin tämän päivän omistan elokuville, mässyille ja levolle. Nappeja naamaan nii jospa se siitä pikkuhiljaa lähtis menemään. 

Se ois 1. päivä marraskuuta. Tää ajankulku jaksaa vaan yllättää mut joka kerta.