Never again to be the fool, Now I know that all is going away, Wait and daylight is done, We are terminal

Will the time of my life Be one out of time So seal me off from time Our final night Within vaults That I have been dreaming of  Forever where life is denied

Pian on marraskuu paketissa ja kuukausi vaihtuu joulukuuhun. Täällä lunta on vain ripauksen verran eikä tunnu yhtään siltä, että talvi olisi tällä hetkellä meneillään. Kuin syksy ja talvi oisivat jumittuneet paikoilleen tai jotai. Kylmyys tuntuu luissa ja ytimimissä asti vaikka kuinka paljon villavaatteita tunkee päälle. On tää välillä yhtä taistelemista omankin hyvinvoinnin kanssa, kun mieliala vaihtelee miten sattuu, mikään ei huvita, vituttaa ja haluis vaan nukkua talven yli. Onneksi musiikki pelastaa aina. Siitä saa voimaa, raskaisiin ja melankolisiin biiseihin on helppo samaistua ja siten purkaa omaa oloa paremmaksi. 

Olin viime viikolla tiistaista torstaihin Tampereella käymässä pitkästä aikaa. South Parkista on kulunut jo aikaa, mutta Tampereella on aina mukavaa käydä. Käytiin samana iltana kattomassa Nerve Endin ja The Black Dahlia Murderin keikkoja Klubilla. Molemmilla oli hyvät keikat. Harmi vain, ettei porukka ollut messis Nerven ollessa lauteilla. Tyypit vetää sen verta mehevää settiä, että huhhu. The Black Dahlia Murderin keikka oli taas ihan seko. Kuulin bändistä ekan kerran joskus ala-asteella, kun metalli musana alkoi kiinnostamaan enemmän. En oo hirveesti kuunnellut TBDM:n musaa, mutta kyllä se menevää ja asiallista oli mun mielestä. En saanut napattua mitää bändin keikkasälää, mut eräät herrasmies ojensi toisen settilistoista mulle. Kiitos kovasti hänelle! :) Niin ja sain mä pari hienoo Magic-korttia Nerven aikana, joissa oli hienosti kuvailtu omia bändin jäseniä.. hoho. 
Keikkojen jälkeen alkoi kupittelu ja bailattiin yömyöhään asti. Seuraavana päivänä makoiltiin kaverin kans pitkään potemas krapulaa. Illasta käytiin hakemassa pizzat kämpille ja katottiin Profane Omenin road movie. Se on tehty 2009 vuoden keikoista ja leffan kesto oli vaivaiset 5 tuntia. :D Mun oli tarkoitus kattoo tää jossai vaihees, koska kävin silloin aktiivisemmin PO:n keikoilla ja mut näkee muutamissa videoklipeissä plus tutustuin silloin mun hyvään kaveriin, Tanjaan PO:n keikalla. Sinä vuonna PO tuli todella tärkeäks bändiks ja se on sitä edelleen. Profane Omen on Suomen parhaita metallibändejä, mitä minä tiedän. Voi elämä mitä muistoja toi leffa toi mieleen noilta keikoilta♥ 

Jouluussa olisi sitten vuoden viimeiset keikat. Miten haikeelta se kuulostaakaan. Pidän (määrittelemättömän) tauon ja sit alkais tsekkaileen, että minkäs bändin perään sitä sitten lähtisi. Mulla on ainakin yks keikka tiedossa ja kesällä ois tarkoitus lähtee Tuskaan rellestämään. Saisin mun rässiliivin valmiiks seuraavan vuoden keikkoja ja festareita varten. Mitä kaikkee seuraava vuosi tuokaan tullessaan!

Black Dahlia Murder

Nerve End

If in your life you need a hand, Reaching the promised land

This is the life of a king they say  I run the show and is my parade You know there isn't a damn thing I want more
There ain't no putin me down this time I'm gonna cut it, across that line  With fire melting the pedal to the floor

Oh fuck it's monday. Tämä kertoo kaiken sen olennaisen kuin mikä muu tahansa lausahdus. Ei huvittanut nousta lämpimästä sängystä ylös, laittaa itsensä ihmisen näköseksi ja suunistaa kouluun. Koulussa aivot eivät jaksaneet raksuttaa suuntaan tai toiseen, musan avulla jaksoin olla hereillä koulupäivän ajan. Yllä olevaa bändiä olen kuunnellut koko päivän ja ai saateri tää on niin maukasta musaa. October Rage on Australiasta kotoisin oleva rockbändi, joka alkoi jokunen kuukausi sit seuraamaan mua Instagramissa. En saanut aikaseks kuunnella niitä aikasemmin, mutta tänään se bändi tuli mun mieleen jostain aivosolujen syövereistä ja pistin youtubesta tulemaan tämän kyseisen biisin. Aah en kestä, tää musa on niin mun mieleen, piristi mun mieltä edes vähäsen.
Halloweenikin oli tuossa perjantaina ja meillä oli oikein hauskaa kaverin kanssa. Tehtiin tortilloja, juotiin boolia, joka oli ihan sikahyvää (kiitos eräälle toiselle kaverille reseptistä!) ja myöhemmin illasta menimme aiheuttamaan pahennusta Iisalmen yöelämään. Jotkut ihmiset katsoivat mua tosi oudosti baarikadulla, mut mä vaan nautiskelin siitä huomiosta, jota aiheutin meikilläni. Naistitaani meikki onnistui toisella kerralla paremmin kuin odotin ja meikin tekemiseen meni ehkä puoltoista tuntia. Sain mä kehujakin meikistä, kiva kuulla niitäkin tuntemattomilta ihmisiltä :) 

Naistitaani Gracevillessä. 

Koulussa mulle menee vaihtelevasti, mutta noin muuten ihan hyvin. Opinnäytetyön valokuvaus osuus on saatu päätökseen, Nyt on mietinnässä se, että miten esitän opinnäytetyöni, jossa on ainakin yli 70 kuvaa.... Talsu eli taloussuunnitelma on edelleen ärsyttävä, hermoja repivä ja hirvitys. Pyysin opettajaa järjestämään pienryhmän tai vastaavanlaista helpotusta talsun opiskeluun, koska koin vaikeaks olla isossa ja meluisassa luokassa. kyllä helpotti kummasti, kun pääsin pienryhmään työstämään talsua ja sain siten enemmän apua opettajalta asioissa. On huomattavasti helpompaa olla pienryhmässä kun kuulee jopa omat ajatuksetkin samalla. 

Viime viikolla olin fiiliksis Halloweenista ja teki mieli piirustella pitkästä aikaa jotain sen tyylistä settiä. A Skull Woman titaaninaisen elementtein maustettuna tää piirros on aika badassin näköinen. Kuva vääristää hiuksia ja ne hieman kusee, eivät ole aivan tasapainossa muun ropan kanssa, mut muuten oon tosi tyytyväinen tähän. Joku pari tuntia meni sen tekoon, vaihteeks. Mitäs te tykkäätte tästä? :) 
Olen alkanut taas lukemaan pitkän tauon jälkeen. Kolme kirjaa on kesken, huppista... Nyt oon lukemassa Carlos Ruiz Safón - Tuulen Varjo kirjaa, jota en ole saanut luettua vielä loppuun. Lukemisen intoa täytyy pitää yllä, melkein unohdin miltä tuntui lukea hyviä kirjoja lempituolissaan, viltin alla, juoda kuumaa teetä/ kaakaota ja pianomusiikki soi taustalla. Musta on tullut aikamoinen laiskuri, kun en ole jaksanut lukea. Hyi mua. On ehdottomasti pidettävä päiviä, jolloin en töllää konetta tai kato netflixistä sarjoja, vaan luen ja olisin taas ihan jossain muualla kuin realistisessa maailmassa.