What is life? It is the flash of a firefly in the night. It is the breath of a buffalo in the wintertime. It is the little shadow which runs across the grass and loses itself in the sunset. -Crowfoot-
Miksi maanantait ovat olemassa? Miksei viikonloput voisivat olla pitempiä? Jo eilen alkoi vitutuskäyrä nousemaan, kun saavuimme kaverin kans kortinurkille Kuopiosta. Viikonloppu oli jotain niin loistavaa, hämmentävää, hauskaa ja mieletöntä, että siitä hetkestä en olisi halunnut päästä pois. Päässä soi rikkipäät, koirapojat ja monet muut biisit enkä saa siitä millään tarpeeksi! Harmi vain, että pojat suunnistavat kauemmas, että lopuille keikoille on hankalampaa päästä. Perhanan pojat, en kestä! Tuntuu niin tyhjältä eikä pysty tai jaksa ajattelemaan mitää muutaku keikkaa, keikkaa ja keikkaa. Keikan jälkimasennus on niin syvältä.
Jotenkin oon alkanu muutamien keikkojen jälkeen tykkäämään Stam1nasta yhä enemmän ja enemmän. Olen mä niistä aina tykännyt, mut en oo aikaisemmin näin paljon. Mulla on niin hirveä hinku nähä heitä uudestaan ja uudestaan siihen kyllästymättä. Se energia, mikä heistä välittyy yleisöön on jotain todella käsittämätöntä. Sielu ikään kuin irtautaa kehosta, riehuu ja laulaa yhdessä muiden kanssa..... se on sanoinkuvaamaton fiilis.
Sekä henkan että kulttuuriareenan keikat olivat mahtavia. Vaikeaa lähteä erottelemaan kumpi olisi parempi. Henkassa oli tiiviimpi tunnelma, mutta nuokkarilla tuli biisejä, mitä ei soitettu henkassa ja siellä se tunnelma oli jollain erikoisempi ja Hyrden sanoin raikas.
Lämppäribänditkin olivat yllättävän positiivisia, varsinkin Jaakko & Jay. Kuuntelin sitä youtubesta eikä se silloin vaikuttanut kovin erikoiselta, mut kun pojat pisti hösseliks henkas, oli kyllä todella veikeä! Biisit olivat ihmeellisen lyhyitä ja jotkut kuulostivat samanlaisilta, mut se meininki oli mahtava ja ne rumpalin viikset, Huhhu, ne oli jäätävät! Myös nuokkarilla Human waste disaposal unit oli täynnä tiukkaa asennetta ja energiaa.
Nyt ei auta muu kuin käydä taas koulua ja palata ankeaan arkeen. Flunssa alkaa hiljalleen antaa periksi. Niskat pirun kipeät ja vasemmassa reidessä on kiva mustelma, mutta eii se mitään, se kuuluu asiaan! Pitää taas katella mille keikoille sitä lähtis kunhan saisi massia jotenkin säästettyä. Jos nyt kuitenkin huilis jonkun aikaa, vaikka kuinka olisi kova hinku päästä taas tien päälle ja pistää pää sekaisin keikkahuumasta. Tää on osa mun maailma ja osa mun elämää.
Muttaah, puhukoot kuvat nyt puolestaan.
Jaakko & Jay
Kuvista ei voi tietenkään huomata, että tyksin kaikasta..♥
Henkan settilista~
♥
Elämänohjeita henkan vessasta.
Vielä tähän loppuun viikonlopun motto: Miehet antavat periksi, Minä en koskaan anna periksi.
Nii ja ES pirisee.
Postaan täältä nenäliinameren keskeltä, lääkehuuruisena antibioottikuureista ja teelitkuista. Olin viikko sit pienes flunssas ja se parantui, mut se teki yllättävän comebackin: Kurkku meni niin kipeäksi, että nieleminenkin sattuu, silmät punaiset ja ärtyneet ja päässä lilluu räkää. Juuri sopivasti tulin kipeeksi, kun tulevana viikonloppuna ois meno Kuopioon kaverin kanssa ja hurrjat bailut luvassa. Perjantaina ja lauantaina Stam1na pistää Kuopion nupin sekaisin ja sitä en halua missään tapauksessa missata! Eli ei auta kuin popsia pillereitä ja ottaa iisisti.
Huomenna on taas sen aika, kun muistetaan ystäviä vaaleanpunaisilla sydänkorteilla ja lahjoilla eli ystävänpäivä. Vaikka ystävänpäivä on mennyt entistä kaupallisemmaks ja korttiperinne on lähes kuollutta, lähetin kortteja vain niille, jotka ovat mulle läheisempiä. Näemme tosi harvakseltaan ja yhteydenpito satunnaista, joten pitäähän sitä ystäviä jotenkin muistaa. En arvosta tekstarilla laitettuja ystävänpäivä- tai muunlaisia toivotuksia, koska sellaiset unohtuu samantien eikä niissä ei ole sitä hohtoa mitä korteissa on. Sillä on aivan erityinen merkitys, kun tulee muistetuksi kortilla, oli se sitten itsetekemä tai ei. Ihmiset ei vaan jaksa nähdä vaivaa siihen. Okei, tästä korttihommasta olen jo postannut, mut kuitenkin.
Tänään ei ole suunnitelmissa tehdään mitään erikoista. Kunhan vaan sohvalla makoilen, dataan, katon elokuvia ja odotan innolla viikonloppua. Olen ollut todella säästeliäs enkä ole käynyt baarissa aikoihin, ainakaan 3-4 viikonloppuun! Vähänkö olen ylpeä itsestäni. Kun haluaa oikeasti haluaa jotain, siinä pitää olla itsekuria ja uskoa että saa haluamansa. Nuo viikonloput käytin siihen, että tein kouluprojekteja ja olin kotosalla vanhempien kaverina töissä. Nyt viime viikonloppuna oli jo sellanen fiilis, et oon ollu aivan liikaa kotinurkil, et nyt kaipais omaa rauhaa. Ei siinä muuten mitään, mut nyt oli kauhea tarve päästä kotoota kämpille ja olla itsekseen.
En ole kuvaillut täs vähään aikaan paljon, mut muutamia uusia kuvia löytyy.
Samanlainen haaste tuli Jenicalta , vastaan siihen, mutta en aio haastaa enään ihmisiä koska ei ole ketää haastaa, joten aloitetaanpas!
11 asiaa itsestäsi:
1. Kotini sijaitsee maalla, joen rannassa ja lehmien keskellä. Vanhemmillani on pieni lypsykarjatila, parikymmentä lehmää löytyy. Sen lisäksi on kaksi ajokoiraa (Elli ja Pessi) ja kaksi kissaa (Tiuhti ja Viuhti).
2. Haluaisin aloittaa uudestaan kitaran soittamisen. Kitara vainn pölyyntyy tuolla huoneen nurkassa ja olisi kivaa osata kunnolla soittaa biisejä. Mutta missä herra motivaatio on?
3. Bändejä/ Artisteja, joita kuuntelen tällä hetkellä paljon ovat B.A.P, Stam1na, Trivium, Guardians, Nickelback, Alter Bridge, Sonata Arctica, Big Bang, Edguy, Amaranthe, Supreme Team, Mokoma ja Epica. Toki tulee muitakin kuunneltua, mutta nää ovat olleet kovassa kuuntelussa.
4. Kammoksun ilmapalloja ja niiden poksahtavaa ääntä. Lapsena sain trauman ilmapalloista, kun puhalsin yhden ilmapallon liian täyteen ja poks, se räjähti mun naamalle. Sen jälkeen en oo viihtynyt samas tilas missä ilmapalloja leijailee.
5. Musiikki inspiroi mua paljon monissa asioissa, kuten piirtämisessä ja valokuvaamisessa. Saan siitä valtavasti piirtämisideoita. Oli genre mikä tahansa, se antaa ideoita värien sävyihin, aiheeseen, tunnelmaan, valokuvauksessa sama juttu. Laitan jonkun biisin soimaan mp3:sesta ja yhtäkkiä ideat tulevat vastaan ja sit alkaa vaa touhuileen.
6. Olen hulluna kynsilakkoihin. Multa löytyy yli 10 erilaista kynsilakkaa ja tykkään lakkailla kynnet hienoiksi, olin sitten menossa jonnekin tai ei. Oon koukussa graffittilakkoihin, ne on törkeen hienon näkösiä♥
7. Rakastan shoppailua, varsinkin ostella laukkuja, korkkareita, isoja käsi- ja kaulakoruja ja veikeitä printtipaitoja. Harmittaa etten ole päässyt pitkään aikaan shoppailemaan koska huono rahatilanne, toivottavasti kesällä pääsis ees vähäsen shoppaan kun alan kulkeen kesätöis!
8. Olen heikkona korealaiseen rap/ hip hop/ pop- musaan ja itse korealaisiin miehiin. Jätkät oikeesti osaavat laulaa, tanssia, tyylitajua löytyy ja ovat törkeen hyvännäköisiä! Kuuntelen monia Korealaisia artisteja, mut suosikit ovat yllämainitut B.A.P, Supreme Team, Big Bang, sit B2ST/BEAST, Drunken Tiger, Baechigi, Rain , MBLAQ ja Super Junior.
9. Mua ärsyttää eniten sellaiset ihmiset, jotka luulevat olevansa parempia kuin muut. Kaikki olemme samanarvoisia, olimme sitten mustia, valkoisia, homoja, lesboja, korealaisia, yms. Kukaan ei ole toistaan huonompi tai parempi.
10. Olen aina ollut erilainen ja erottunut muista ihmisistä. Ala- ja ylä- asteella mulla oli hevarikausi: vahvat kajalimeikit, mustat hevarivaatteet, hiukset joko irokeesilla tai tupeerattu, ketjuja housuissa ja housut kirjoitettu täyteen törkeitä insidejuttuja, jotka vain kaverit tajusivat. Sitten oli rokkarikautta ja kerkesin olla myös vihreä ernufriikki, joka oli päästä varpaisiin aivan vihreä. En oo halunnut kulkea massan mukana, vaan olla rohkeasti erilainen, mutta kuitenki olla oma itsensä. Nykyään en jaksa edes laittaa itseäni sellaiseen tällinkiin kuin joskus nuorempana, paljon hillitympi linja on nyt kun on ikää tullut enemmän, mut itse asiaa kannatan edelleen, että erilaisuus ja halu erottua muista on rikkaus.
11. Haluaisin hankkia oman auton. Pääsis lähtemään jonnekin vaikka heti ja helpottais kulkemista muutenkin paikkoihin. Tosin asun aivan keskustan lähellä, etten periaatteessa tarvitse autoa vielä, mutta sit nämä muut tulevat kulkemiset kuten työssäoppimispaikalle, kesätöihin, keikkareissut yms. saan toki lainaan autoa joskus, mut oma ois aina parempi.
11 kysymystä mulle:
1. Millainen olit pienenä? - Olin hyvin pirtsakka, iloinen, liikunnallinen, itsenäinen ja omppuposkinen tytöntyllerö :)
2. Oletko tehnyt sellaista mitä kadut? Olet niin miksi? - Oon varmasti tehnyt, mut en jää niitä pitkään katumaan, koska virheistä oppii ja seuraavalla kerralla on viisaampi. En ala erikseen luettelemaan, mielestäni kenenkään ei tarvitse tietää niistä.
3. Mitkä neljää asiaa ovat lähimpänä sydäntäsi? - Perhe, ystävät, musiikki ja eläimet.
4. Jos saisit aivan mitä vaan, mitä haluaisit? - Tää on tosi paha. Heti ekana tulee mieleen raha, koska sillä saa mitä haluaa, mutta toisaalta.......................... mä haluaisin sen miehen elämääni.
5. Oletko koskaan ollut putkassa? jos olet, miksi? - En oo ollu, ainakaan vielä :D
6. Jos saisit olla kaksi päivää ihan kuka tahansa, kuka olisit? - Emmää tiedä, en oo koskaan osannu vastata kysymykseen, kuin että haluan olla vain minä enkä kukaan muu.
7. Tykkäätkö laittaa itse ruokaa vai haetko mielummin jostain valmiina? - Helppoja ja yksinkertaisia ruokia on ihan mukavaa tehdä, mut joskus laiskuus iskee nii haen ruoan valmiina jostain.
8. Mikä oli unelma-ammattisi pienenä? - Lapsena olin hurahtanut hevosiin ja halusin tietenkin olla hevostenhoitaja ammatiltani. Olen kuitenkin harrastanut ratsastusta noin 5-6 vuotta, mutta se sitten jäi. Edelleen tykkään hevosista, mut emmä sitä enää ammatikseni sitä opiskelisi.
9. Raha vai rakkaus? Miksi, Miksi ei? - Rahaa saa aina jostain, mutta ei rakkautta (jos ei lasketa perheen antamaa rakkautta ja lämpöä), joten rakkaus.
10. Oletko koskaan suuttunut niin, että olet hajoittanut jotain? Jos olet, niin mitä? - Mä harvoin suutun kunnolla, mut kun suutun, sitä ei kukaan halua olla näkemässä. En kyllä ole koskaan suutuspäissäni hajoittanut mitään (, en ainakaan vielä) ja toivottavasti en tulisi tekemään sellaista.
11. Suklaa vai salmiakki? Miksi? - Sanotaan salmiakki, se on hyvää ja terveellisempää!
