torstai 18. joulukuuta 2014

In a world that's not always as it seems, Every corner we turn only leads to another, A journey ends, but another begins

"Tell everybody I'm ob my way
New friends and new places to see
With blue skies ahead yes
I'm on my way 
And there's nowhere else
that I'd rather be

Tell everybody I'm on my way
And I'm loving every step I take
With the sun beating down yes
I'm on my way
And I can't keep this smile off my face."


Moi vaan kaikille pitkästä aikaa! Mitäs teille kuuluu? Mulle kuuluu kerrankin hyvää! Kaikkee kivaa on ilmassa tällähetkellä. Tätä biisiä on tultu kuuneltua aina vaan uudestaan ja uudestaan ja voin kertoa, että sille on syykin. Keväällä, maalis-huhtikuun puolella mulla on ulkomaan työssäoppiminen ja kohteena on Englanti! Mun piti saada kaikki asiat selvitettyä, ennen kuin pystyin ilmoittamaan tämän julkisesti kenellekään. Halusin olla varma asioista, että se onnistuisi. Ja hittolaine, se onnistuu! Nyt vaan odotellaan, että opettajat saavat englantiin yhteyttä ja siitä eteenpäin sitten taas tiedetään vielä enemmän. Tämä biisi antaa jollain tapaa voimaa ja uskoa siihen, että kyllä mä pystyn tähän, varokee vuan, täältä mä tulen! Vaikka mulla on puhehäiriö, se ei estä mua lähtemästä ulkomaille ja englantini on hyvin sujuvaa. Olen saanut opettajilta kehuja siitä ja saankin englannista kolmosen päättötokariin. Sekin antaa jo tosi paljon itsevarmuutta ottaa iso askel tuntemattomaan. Aion ottaa työssäoppimisesta ja itse Englannista kaiken irti, mitä sieltä saan. Sinne on vielä aikaa, mutta odotan sitä niin innolla! 

Tässä nyt ollaan joululomalla, vihdoin ja viimeinkin. Olenkin jo loman tarpeessa, koulu on imenyt musta viimeisetkin mehut ja nyt kaipaisin vain rentoutumista ja kaupunkioloista pois joskikin aikaa. Viime aikoina on ollut kaikkea mukavaa: Pari viikkoa sitten olimme isäni kanssa Jarkko Aholan konsertissa Kuopiossa ja viime viikon torstaina oli Raskasta Joulua poppiin konsertti. Molemmat olivat ihan huippuja, kyllä mä vaan tykkään näistä suomalaisista metallimuusikoista ja niiden panoksesta metallimusiikkiin. Isäkin tykkäsi keikoista ihan älyttömästi. Puhuttiin noista keikoista ja musasta vielä monta päivää keikkojen jälkeen ja äiti vain pyörittelee silmiään meidän jutuille. :D 
Ylihuomenna on isän 60-vuotissynttärit ja isot pippalot on luvassa. Mun juhla- ja valmistujaismekko tuli tossa viime viikolla postiluukusta ja voin sanoa, että se on I H A N A. Teen siitä oman 
postauksen, kunhan saan seuraavan kerran aikaa postauksen tekoon. 

Mulla olisi kerrottavaa vaikka kuinka paljon, mutta jospa kuvilla saisin enemmän kerrottua kuin kirjoittamalla jäätävän pitkää romaania mun menoista ja meiningiestä :)




Näihin kuviin ja tunnelmiin toivotan kaikille hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta! En tiedä, lähdenkö uv:ta juhlimaan vai olenko vain kotioloissa, mut pitää katella!

tiistai 25. marraskuuta 2014

Never again to be the fool, Now I know that all is going away, Wait and daylight is done, We are terminal



Will the time of my life
Be one out of time
So seal me off from time
Our final night
Within vaults
That I have been dreaming of 
Forever where life is denied


Pian on marraskuu paketissa ja kuukausi vaihtuu joulukuuhun. Täällä lunta on vain ripauksen verran eikä tunnu yhtään siltä, että talvi olisi tällä hetkellä meneillään. Kuin syksy ja talvi oisivat jumittuneet paikoilleen tai jotai. Kylmyys tuntuu luissa ja ytimimissä asti vaikka kuinka paljon villavaatteita tunkee päälle. On tää välillä yhtä taistelemista omankin hyvinvoinnin kanssa, kun mieliala vaihtelee miten sattuu, mikään ei huvita, vituttaa ja haluis vaan nukkua talven yli. Onneksi musiikki pelastaa aina. Siitä saa voimaa, raskaisiin ja melankolisiin biiseihin on helppo samaistua ja siten purkaa omaa oloa paremmaksi. 



Olin viime viikolla tiistaista torstaihin Tampereella käymässä pitkästä aikaa. South Parkista on kulunut jo aikaa, mutta Tampereella on aina mukavaa käydä. Käytiin samana iltana kattomassa Nerve Endin ja The Black Dahlia Murderin keikkoja Klubilla. Molemmilla oli hyvät keikat. Harmi vain, ettei porukka ollut messis Nerven ollessa lauteilla. Tyypit vetää sen verta mehevää settiä, että huhhu. The Black Dahlia Murderin keikka oli taas ihan seko. Kuulin bändistä ekan kerran joskus ala-asteella, kun metalli musana alkoi kiinnostamaan enemmän. En oo hirveesti kuunnellut TBDM:n musaa, mutta kyllä se menevää ja asiallista oli mun mielestä. En saanut napattua mitää bändin keikkasälää, mut eräät herrasmies ojensi toisen settilistoista mulle. Kiitos kovasti hänelle! :) Niin ja sain mä pari hienoo Magic-korttia Nerven aikana, joissa oli hienosti kuvailtu omia bändin jäseniä.. hoho. 

Keikkojen jälkeen alkoi kupittelu ja bailattiin yömyöhään asti. Seuraavana päivänä makoiltiin kaverin kans pitkään potemas krapulaa. Illasta käytiin hakemassa pizzat kämpille ja katottiin Profane Omenin road movie. Se on tehty 2009 vuoden keikoista ja leffan kesto oli vaivaiset 5 tuntia. :D Mun oli tarkoitus kattoo tää jossai vaihees, koska kävin silloin aktiivisemmin PO:n keikoilla ja mut näkee muutamissa videoklipeissä plus tutustuin silloin mun hyvään kaveriin, Tanjaan PO:n keikalla. Sinä vuonna PO tuli todella tärkeäks bändiks ja se on sitä edelleen. Profane Omen on Suomen parhaita metallibändejä, mitä minä tiedän. Voi elämä mitä muistoja toi leffa toi mieleen noilta keikoilta♥ 




Jouluussa olisi sitten vuoden viimeiset keikat. Miten haikeelta se kuulostaakaan. Pidän (määrittelemättömän) tauon ja sit alkais tsekkaileen, että minkäs bändin perään sitä sitten lähtisi. Mulla on ainakin yks keikka tiedossa ja kesällä ois tarkoitus lähtee Tuskaan rellestämään. Saisin mun rässiliivin valmiiks seuraavan vuoden keikkoja ja festareita varten. Mitä kaikkee seuraava vuosi tuokaan tullessaan!

Black Dahlia Murder
Nerve End

maanantai 3. marraskuuta 2014

If in your life you need a hand, Reaching the promised land


This is the life of a king they say 
I run the show and is my parade
You know there isn't a damn thing I want more

There ain't no putin me down this time
I'm gonna cut it, across that line 
With fire melting the pedal to the floor


Oh fuck it's monday. Tämä kertoo kaiken sen olennaisen kuin mikä muu tahansa lausahdus. Ei huvittanut nousta lämpimästä sängystä ylös, laittaa itsensä ihmisen näköseksi ja suunistaa kouluun. Koulussa aivot eivät jaksaneet raksuttaa suuntaan tai toiseen, musan avulla jaksoin olla hereillä koulupäivän ajan. Yllä olevaa bändiä olen kuunnellut koko päivän ja ai saateri tää on niin maukasta musaa. October Rage on Australiasta kotoisin oleva rockbändi, joka alkoi jokunen kuukausi sit seuraamaan mua Instagramissa. En saanut aikaseks kuunnella niitä aikasemmin, mutta tänään se bändi tuli mun mieleen jostain aivosolujen syövereistä ja pistin youtubesta tulemaan tämän kyseisen biisin. Aah en kestä, tää musa on niin mun mieleen, piristi mun mieltä edes vähäsen.

Halloweenikin oli tuossa perjantaina ja meillä oli oikein hauskaa kaverin kanssa. Tehtiin tortilloja, juotiin boolia, joka oli ihan sikahyvää (kiitos eräälle toiselle kaverille reseptistä!) ja myöhemmin illasta menimme aiheuttamaan pahennusta Iisalmen yöelämään. Jotkut ihmiset katsoivat mua tosi oudosti baarikadulla, mut mä vaan nautiskelin siitä huomiosta, jota aiheutin meikilläni. Naistitaani meikki onnistui toisella kerralla paremmin kuin odotin ja meikin tekemiseen meni ehkä puoltoista tuntia. Sain mä kehujakin meikistä, kiva kuulla niitäkin tuntemattomilta ihmisiltä :) 



Naistitaani Gracevillessä. 


Koulussa mulle menee vaihtelevasti, mutta noin muuten ihan hyvin. Opinnäytetyön valokuvaus osuus on saatu päätökseen, Nyt on mietinnässä se, että miten esitän opinnäytetyöni, jossa on ainakin yli 70 kuvaa.... Talsu eli taloussuunnitelma on edelleen ärsyttävä, hermoja repivä ja hirvitys. Pyysin opettajaa järjestämään pienryhmän tai vastaavanlaista helpotusta talsun opiskeluun, koska koin vaikeaks olla isossa ja meluisassa luokassa. kyllä helpotti kummasti, kun pääsin pienryhmään työstämään talsua ja sain siten enemmän apua opettajalta asioissa. On huomattavasti helpompaa olla pienryhmässä kun kuulee jopa omat ajatuksetkin samalla. 



Viime viikolla olin fiiliksis Halloweenista ja teki mieli piirustella pitkästä aikaa jotain sen tyylistä settiä. A Skull Woman titaaninaisen elementtein maustettuna tää piirros on aika badassin näköinen. Kuva vääristää hiuksia ja ne hieman kusee, eivät ole aivan tasapainossa muun ropan kanssa, mut muuten oon tosi tyytyväinen tähän. Joku pari tuntia meni sen tekoon, vaihteeks. Mitäs te tykkäätte tästä? :) 

Olen alkanut taas lukemaan pitkän tauon jälkeen. Kolme kirjaa on kesken, huppista... Nyt oon lukemassa Carlos Ruiz Safón - Tuulen Varjo kirjaa, jota en ole saanut luettua vielä loppuun. Lukemisen intoa täytyy pitää yllä, melkein unohdin miltä tuntui lukea hyviä kirjoja lempituolissaan, viltin alla, juoda kuumaa teetä/ kaakaota ja pianomusiikki soi taustalla. Musta on tullut aikamoinen laiskuri, kun en ole jaksanut lukea. Hyi mua. On ehdottomasti pidettävä päiviä, jolloin en töllää konetta tai kato netflixistä sarjoja, vaan luen ja olisin taas ihan jossain muualla kuin realistisessa maailmassa. 

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

there's dust in my eyes, that blinds my sight, And silence that speaks so much louder that words, Of promises broken

Morjens lukijat!
Blogin päivitys oli jäänyt vahingossa pienelle tauolle. Ei vaan oo ollu yksinkertaisesti aikaa kyhätä postausta missään välissä, koska töitä oli paljon ja muuta menoa. Nyt kun koulu alkoi taas ja toinen jakso on paljon joustavampi, aikaa löytyy enemmän postauksien tekooon. :)

Tosiaan, syyslomani oli ja meni ja koulunpenkille ollaan palailtu pikkuhiljaa. Viikonloppu ennen varsinaista lomaa lähdin äiteen kanssa Helsinkiin shoppailemaan ja stadin kavereita moikkaamaan. Kävin minä myös iisalmelaisen kaverin tupareissakin pyörähtämässä. Reissun tarkoituksena oli käydä Pin Up Garage - nimisessä vaateliikkeessä (olen voinut mainita edellisissä postauksissa), jossa nimen mukaisesti myydään pin up vaatteita. Kyseisestä liikkeestä olin löytänyt täydellisen valmistujais- ja juhlamekon, mutta meidän epäonnekseen liike oli jonkun jutun takia suljettu perjantaista ensiviikon tiistaihin. Harmitti ihan pirusti! No, ei auttanut muu kuin lähteä syömään ravintolaan ja tilata mekko liikkeestä hyvissä ajoin ennen tulevia juhlia.



Kävin sekä perjantaina että lauantaina Helsingin yöelämässä ja tuli käytyä kahdessa eri baarissa. Helsingin Henry's pubin asiakaskunta koostui kaikenkarvaisista ihmisistä. Sillai jännä juttu, kun Kuopion henkka on yleensä täynnä rokkimimmejä ja miehiä sekä metalli-ihmisiä. Sisustus oli lähes samaa luokkaa, mut tykkään enemmän Kuopion Henkasta Hinnat tunnetusti kalliita, mut rahaa oli sen verran messis, että hyvään meininkiin päästiin illasta ;) Seuraava paikka missä me sit vietettiin loppuaika oli PRKL Club. Baari oli kaksikerroksinen, mutta me hengailtiin lähinnä yläkerrassa. Tykkäsin Perkeleestä kovasti, just sellanen olohuone - meininki, mutta musan volaa vois toki vähentää, jotta kuulis siellä sekä omat ajatukset että kaverin selitys muun puheensorinan välistä. Toisena iltana tuli toisen kaverin kans hengailtua Prkleessä, kun ei keksitty muuta paikkaa minne mennä. Oli tosin tarkoitus käydä On the rocksis, mut Perkeleessä oli niin hyvä meininki ja hyvät istumapaikat, ettei viititty lähteä muualle huitelemaan.

Reissu oli muuten oikein onnistunut, mut se että ei päästy pin up liikkeessä käymään harmitti todella paljon. Puvun sovittaminen itse liikkeessä on aina parempi ja että asiantuntija olisi mukana siinä. En oo koskaan aikasemmin käyttänyt pin up vaatteita, niin siinä mielessä olisi ollut hyvä päästä itse liikkeeseen kokeilemaan pukuja. Muttajoo, ei voi mitään. Se pitää sitten tilata ja tarpeen mukaan kaventaa sitä jos on tarpeen. 

Syysloman vietin kokonaisuudessaan kotona, aamua iltaa navetalla mammoja hoitaen. Mitään erikoista ei navetalla tapahtunut, yks lehmä oli viimeisillään mut ei vielä poikinut loman aikana. Loppuviikosta kävin siivoomassa navettaa ja lehmiä harjailemassa ja päivisin otin päikkärit ja katoin Supernaturalia.

Loman aikana päätin aloittaa tehdä eräälle asialle jotain, jota olen vuosien aikana pahasti laiminlyönyt. Suurimmalle osalle tämä on itsestäänselvyys, mut ei ollut minulle. Nimittäin maidon juominen. Jo lapsena pistin kapuloita rattaisiin tankkimaidon suhteen ( enkä tarkoita nyt mitään mamman rintamaitoa, ehehe). En muista milloin ns. lopetin maidonjuonnin, mutta se tapahtui joskus teiniaikoina. Isona syynä oli laktoosi-intorelanssi. En pystynyt juomaan maitoa ollenkaan, mutta juustot, raejuustot ,jogurtit yms, niitä pystyin syömään. Tosin vatsa oireili välillä noiden maitotuotteiden takia, mutta sitä ilmeni vähemmän. Jouduin välillä syömään laktoositabletteja, jotta vatsa kestäisi ruokia, jossa olisi maitoa. En myöskään pitänyt maidon mausta, se oli jotenkin vastenmielisen makuista. Yritin siis maidonjuonnin sijaan saada kalsiumia maitotuotteista. Viime viikonloppuna äiti suositteli kokeilemaan Eila maitoa. Maistoin sitä ehk alle puoli lasillista ja voin sanoa, että maku ei ollut hyvä niin pitkän maitolakon jälkeen. Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja yrittää päivittäin juoda eilamaitoa. Makua vielä karsastan, mutta ihan hyvin menee alas. Jospa se maku paranisi pikkuhiljaa kun alkaa maitoa juomaan päivittäin. 

Mikä sit sai mut aloittamaan maidonjuonnin taas oli se, että tavallaan "heräsin" siihen, miten vähän mä saan maitoa ja kalsiumia ruoasta ja se näkyi yleisessä hyvinvoinnissa ja hampaissa. Miten tärkeetä on oikeesti juoda maitoa, saada juomasta vitamiineja ja pitämään sekä hampaat että luusto kunnossa. Ajatus osteoporoosista itsellä olisi aivan kauheeta. Jotta luustovaivoilta välttyisi, on asialle tehtävä jotain. Olen myös huomannut, että yleisvointi on vähän parempi kuin aikaisemmin. Kannattaa siis juoda maitoa ! 

Kuinkas moni aikoo Halloweenia juhlia kuun lopulla? Mä ajattelin taas juhlia sitä muutaman kaverin kanssa. harjoittelin eilen mun halloween meikkiä ja luulempa, että suurin osa tietää kyseisen hahmon. Kyseessä on siis Nais titaanin nassu Attack on Titan animesarjasta. Aika hyvin onnistui noin ekaks kerraks ja aikaa meni 3-4h. Miksi aikaa meni niin paljon tuohon, oli se että jouduin nassua korjailee useamman kerran ja työ oli oikeesti hidasta, kun pienillä pensseleillä maalasin naamaani. Ihan tyytyväinen olen maskiin, jospa seuraavalla kerralla ei menisi ihan niin pitkään meikin teossa :)




maanantai 29. syyskuuta 2014

I will deny you, This world belongs to me, You try to fake it, But all wounds are there to see


Watch the vultures as they open their eyes
Can you please, please give them something 
Play the heavens with the devil's dice
Can you serve them, feed 'em with your king

You've never seen anything like this before
You will never see a clockwork sunrise no more 



Kivuton koulupäivä näin maanantaina kun koulua oli 8-11 asti. Ihan hyvä vain, viime viikonloppu oli sen verran sekoboltsi, että univelkoja on enemmän kuin laki sallii ja lepo on kova sana. Torstaina lähdin Jyväskylään, päivä meni kaverin kans hengaillessa ja kuulumisien vaihtamises. Illasta menin noin tuntia aikasemmin venailee Lutakon porteille keikan alkua. Vähän oli porukkaa jonottamas, pääsin eturiviin, mut päätypuolelle. Muuten hyvä paikka, mut siinä sai varota ihmisten nyrkeillä heilumista ja sain minä sitten pari nyrkiniskua päähän.. Eivät onneksi olleet kovia iskuja. Deathstarsia lämppäs suomalainen metallibändi Woland. Musa oli ok, mut en tiedä, en oikeen lämmennyt bändille. intro oli aivan kauheaa kirskuntaa, raapintaa ja ihme kitinämeteliä, ikään kuin joku raapisi pitkillä kynsillä liitutaulua ja muita pintoja vasten kaksin käsin. Hyi. 

Deathstars alotti keikan hyvin energisesti ja lössiä oli ilmestynyt paikalla oikein mukavasti. Kuulin keikal kaikki suosikkibiisit, erityisesti Blitzkrieg, Death dies hard, Night Electric night ja Cyanide. Paras moment keikalla oli, kun Andreas piti mua kädestä kiinni ja lauloi mulle, se oli jotenkin niin maagista. Se hetki tuntui todella kivalta. Mulle ei ole koskaan aikaisemmin laulettu niin että on pidetty kädestäni kiinni.. Voisinko vielä palata siihen hetkeen kitoos? Hän veti naisia puoleensa kuin magneetti ja kaikki haluaa tietenkin koskea häneen jos hän on vähänkin lähellä faneja tai lavan reunaa. Keikka oli mahtava, keikalta sain settilistan ja ostin fanituotteiden kojusta paidan. Keikalta en saanut hyviä kuvia, kamera alkaa vedellä viimeisiä henkäyksiä ja valotukset keikal omasta mielestä eivät toimineet valokuvauksen kannalta. Pari siedettävää kuvaa kuitenkin löytyy.

Mun oli tarkoitus lähteä jo lauantaina kotia, mutta kaveri puhui mut ympäri jäämään vielä yhdeksi yöksi. No mikäpä ettei! Kuitenkin oisin mennyt Iisalmessakin baarikadulle aiheuttamaan pahennusta, niin sama kait olla vielä Jyväskylässä kun on kerta siihen mahdollisuus. Noh, Perjantaina ja lauantaina bailattiin ja käytiin baareissa, joissa emme ole ennen käyneet, esimerkiksi Katse ja Hemingway's. Katseessa oli rento meininki, rokki soi taustal ja kaikenkarvaisia rokkareita, hevareita ja kaunottaria kaljan ääressä. Hemingway's oli ihan jees, mut tosi kallis paikka ja tupa oli aivan täynnä. Plus saimme tosi pitkään odottaa omaa vuoroa juomien tilaamisessa. Free times olen aikaisemmin käynyt ja Kynnyksessä. Viihdyn kaikissa noissa baareissa, mut jotenkin toi Katse ja Free time ovat mun paikkoja, joissa mielelläni viettäisin aikaa. 

Lauantaina oli tarkoitus olla nätisti, mutta no... ei mennyt niin kuin elokuvissa. Tutustuttiin pariin tyyppiin ja päädyimme heidän kans jatkoille ja seuraamme liittyi myös sieniä vetäviä insinööriopiskelijoita.:D Aamukasiin asti juotiin ja oli tosi hauskaa. Sunnuntaina oli kohmeloinen olo kun junalle menin ja matka Iisalmeen oli pitkä ja väsyttävä. Törkeen hauska viikonloppu kuitenkin: Näin Deathstarsin eka kertaa livenä, näin opistokavereita ja tutustuin uusiin ihmisiin ja kreisibailaamista hyvässä seurassa. Meitsi oli aivan Brainded metalhead. Se kuvasti viikonloppua kokonaisuudessaan :D Myös Raining Blood. 

Musta on  tullu mukavuudenhaluinen bilevaatteiden suhteen viime aikoina. Päälläni on ollut viihteellä hävyttömästi leikattu bändipaita ja tekonahkapökät, kenkinä tennarit tai korkkarit. Ei jaksa hirveesti miettiä, mitä laittaa baariin päälle, oon sit kuitenkin panostanut silmämeikkiin enemmän. Silti vedän tuolla lookilla ihmisiä puoleeni, kuten eräs hevari baaris lähestyi mua kännisenä, mutta silmät tuikkien sydämistä. Tilanne näytti siltä, että kohta se koppasee mun kainaloonsa ja vie mut tyylii vihille siltä istumalta.:D Tahtoo lisää Jyväskyläreissujaa! Millos lähetään taas?


Ostin Deathstarsin levypaketin mis oli kaksi levyä mukana ja vieressä keikan settilista. Maukas setti oli sanon minä.

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

I don’t get drum and bass, The future freaks me out



Are we parts of the puzzle
Small pieces in a major plan
Fuppets on a string being run by master
Formed and shaped like clay


 Taas on viikonloppu vietetty himassa ja kämpille palailtu. Vaikka puuhaa on ollut mukavasti, näki taas perhettä ja muuta mukavaa, fiilis on silti ollut vaihteleva viime aikoina. Pää täynnä kysymyksiä, epävarmuutta ollut ilmassa ja itkua. En haluu avautua asiast kovin isosti, mut esitän asian näin, että ne liittyy tulevaisuuden asioihin ja siitä kauemmas oleviin asioihin, joita olin alustavasti suunnitellut. Kävi ilmi niiden toispuoleiset asiat ja no, sitä ollaan melkein lähtöruudussa. Siitä sitten tullut painoo hartioille plus muista asioista. Kunpa vain osais olla stressaamatta näistä..


tumblr



Näiden lisäksi oon nukkunu törkeen huonosti kahen kolmen viikon aikana. Vaikee nukahtaa ja herään aina tuntia aikasemmin herätyskelloo. Rasittavaa, kun ei voi herätä sillon kun herätyskello soi vaan tuntia aikasemmin, etten varmasti saa enään nukutuks ja päivä on sen ansiosta osittain pilalla. Jäätävä väsymys koulussa ja kun pitäisi jaksaa vaikka matikkaa tai maatalouspolitiikkaa ajatella... siitä ei tule yhtään mitään. Makoilen kämpillä silmät ristis koulun jälkeen kuin aivokuollut. juu ei kiva.

Synkistelyn lisäks on mulla jotain kivaakin kerrottavana. Tein tossa jokunen aikaa sit pari piirrosta. Olkeepa hyöveli.


The Red Deer.

Mulla oli melko pitkään tämänkaltainen idea. Piirtää peuran pää ja jotain psykedeelistä/ boheemimeininkiä ja kuvioidut sarvet. Ihan hauska ja melko yksinkertainen oli piirtää, ei ollut vaikee tehdä. 


Davy Jonesin kaikki tietää. Likaantunut vasen käsi kiittää. 


Sen sijaan Danko Jonesissa oli hitokseen työtä. Sävytyksiä ja varjostuksia oli melko hankala piirtää ja vieläkin häiritsee toi "viiksiosa" kun se on tummempi osa muihin verrattuna. Hiton itsekriittisyys. Ja kädestäni voitte päätellä, et väriä on jyystetty työhön, kun käsi on ollu melkei musta sormenpäästä lähtien. Oon tähän kumminkin tyytyväinen, kokemusta karttuu vaan näistä ja saa lisää kehitystä seuraaviin töihin. 

Toissailtana kun iltahommat navetalla oli siltä päivältä paketissa, näin miten aurinko alkoi laskemaan metsän taakse ja maalasi syksyn värejä taivaalle ja puihin. Kipasin hakemaan kameran sisältä (kerrankin on kamera messis, jes!) ja otin muutamia kuvia isohkon pusikon takaa. Oli kivaa kuvata jotain pientä pitkästä aikaa, ei vaan ole ollut insipistä ja halua kuvata mitään. Syksy ei kuulu suosikkivuodenaikoihin, mut syksyssä värit ovat todella kauniita. 








Huomenna onkin vapaapäivä mulla, saan nukkua univelkoja pois ja levätä kunnolla. Sitten pari hassua päivää koulua ja torstaina nokka kohti Jyväskylää Deathstarsia kattomaan. Oijoii, toivottavasti reissusta tulee mukava! 

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Sirens echo in the night, Now his name is the battle cry, Of another boy who lives to die



They called him crazy on the streets
Young and angry, one bad seed
He wore the colors of his call
He'd be the baddest of them all

Shoot out come down in a police raid
by a Smith&Wesson 38
At seventeen he met his fate.




Kämpille palattu taas työntäytteisen viikonlopun jälkeen. Vixen soi taustalla ja oma rauha vallitsee kämpäs. Väsymystä on myös ilmassa, en ole nukkunut viikonlopun aikana kovin hyvin, koska täysikuu on taas tulossa. Jos vain olisi olemassa iso haulikko, jolla ampuis kuun pimentoon siksi ajaksi, olisin hyvin iloinen siitä. Onko muilla univaikeuksia täydenkuun aikaan? 

Olin aamua iltaa navetalla hommissa ja tänään vietiin isän kanssa pari vasikkaa laitumelle, jotta ne oppisivat olemaan ulkona eikä ensvuonna olisi niin työlästä opettaa ne laitumella oloon. Vasikat vääntivät rallia kovasti isän kanssa, mut kokeneena miehenä hän sai ne aisoihin ja rauhoitettua ne. Kunpa vain säät pysyisivät suht kuivina ja lämpiminä, niillä olisi mukavat oltavat laitumella :> 

Tein tos muutama päivä sitten ehkä parhaimman lyijypiirroksen ikinä. Oon edelleen hämmentynyt siitä, miten hieno tästä The Devil Owl - piirroksesta tuli. Mun kätteni jälki näkyy piirrokses eikä se ole kenenkään muun piirtämä. Ainoastaan mun. Tuli inspis, otin vaikutteita netin maailmasta ja aloin vaan piirtämään. Meni ehkä joku 4½ tuntia yhteensä piirrokseen ja tää oli tosi haasteellinen piirtää. Tässä oli niin paljon yksityiskohtia, varjostamista ja mustasta väristä erien värien luominen oli kieltämttä työlästä, mutta se oli sen arvoista! Olen todella hämmentynyt tästä. Huhu. Kerrankin osaa kehua itseään ja piirrostaan ja että on oikeesti onnistunut kunnolla piirtämään kunnon settiä. 

The Devil owl.
Luonnos ja valmis piirros. Onko ees huikee ero!

Huomenna koulu kutsuu taas opiskelemaan. Voitte arvata kahdesti kiinnostaako taas tietokoneelle istumaan ja yrittään vääntä vaikeita tehtäviä aivojen raksuttaessa tyhjää. No, jospa tulis jollain lailla kiva päivä. Voisin tästä alkaa katsomaan jotain kivaa leffaa ja yrittää mennä aikaisin nukkumaan. Hyvää viikon alkua kaikille! :> 


I'm scared that girl's a red head.
I'm scared that girl's a red head.
Cause everytime I go there I see them red head girls just ain't no good.



maanantai 1. syyskuuta 2014

Once I wished for this night, Faith brought me here, It's time to cut the rope and fly



"And I thought to myself,
Where's the innocence?
An that's not suprise it's been so god damn hot as of late
We're never gonna be cold...
You know the Devil is Lord."


Helevetin tiukka orkesteri ja hassunhauska musavideo nalleista ja sarvipäisestä paholaisesta. Törmäsin bändin musaan Youtuben maailmas ja osoittautui loistavaks löydöks. Musaa tehty ronskilla kädellä, hell yeah baby!

Mitäs mulle kuuluu? No ihan hyvää, lukuunottamatta pientä lentsua, joka näköjään sujahti matkaani kämpille. Päässä jomottaa ja niiskuttaa, mutta ei sen pahempi, ainakaan vielä. En halua nyt mitään tauteja sairastettavaksi kiitos, pakko käydä kouluu et pysyisin vaikeissa aineissa mukana etten jäisi jälkeen muista sairastelun takia. Ihan tarpeeksi on vaikeita ja isoja tehtäviä ja ne pitää olla tehtyinä ennen syyslomaviikkoa. Joo, aikaa on vielä rutkasti, mutta haluan mahdollisimman pian ne pois alta. En ole sellanen, että jätän tehtävät viime tippaan. Pyrkimys ois saada tehtävät tehtyä niin, ettei lopuille tunneille tarvitsisi mennä. 

Jätin BLD:n keikan välistä, koska kotona tarvittiin mun apua navetan siivouksessa ja muutenkin olla kotona, ettei olisi niin suurta houkutusta lähtee baariin. Saatoin ehkä missata hyvän keikan, mut jos kotijoukot tarvitsee apua töissä, se asia tulee etusijalle. Noo, jospa syksyn talven aikaan tulis keikkoja lisää BLD:lle, niille sitten menen kun joutaa ja rahatilanne on parempi :>

Lauantai-iltana, yhdeksän aikaan illasta Helmi- niminen lehmä poiki kolmannen kerran ja pyöräytti lehmävasikan maailmaan. Pikkuinen oli hauskanvärinen:  Otsassa valkoinen vaakatasossa oleva läntti, muuten naama ja etujaloista vatsaan asti ruskea ja takapuoli oli valkoinen plus muutakia ruskeita läiskiä lavojen päällä. Oppi heti juomaan tutisankosta ternimaitoa ja Helmellä oli kaikki hyvin, alkoi heti mutustamaan rehua poikimisen jälkeen. Otin itselleni vallan keksiä vasikalle nimen ja se on Laava.♥


Aloitin vkloppuna taas Operaatio valmistujais- juhlamekko/ puku isän syntymäpäiville. Löysin taas törkeen kivoja Pin Up mekkoja yhdestä sivustosta, mutta mekon helma sais mielellään olla yli polven. Mekon/ puvun pitää olla sellanen, että sitä voisi käyttää sekä molemmissa juhlissa että muutenkin tulevaisuudes, ettei tarvitsisi ostella aina erilaisia pukuja mihinkin juhliin. Se on joko gootahtava puku tai Pin Up mekko, en osaa muita ns. juhlavia pukuja itselleni ajatella. Katoin eilen netistä hakusanalla valmistujaismekot eri sivustoista ja jos mun mielepidettä kysytään niistä, ne on oikeesti oksettavia ja tylsän näköisiä. Ensinnäkin mekkojen helmat on niin tuhannen vesirajoilla, läheltä liippaa alapään vilkutus mekon alta. Kaikki olivat melko samanvärisiä ja muotoisia, ihan hepsakoita mekkoja sanon minä. Päätin, etten halua tuollaista massamekkoa itelleni, vaan sellaisen, jossa edustan omana itsenäni ja tyyliäni välittämättä siitä, mitä muut sanovat, onko se sopiva juhliin vai ei. I don't give a fuck. 

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Early morning without warning, Woke me with a scare, I had that dream again, That the sun was dead


Kesä on rellestelty loppuun, syksy tekee tuloaan ja vauhdilla. Koulu alkoi viime keskiviikkona ja voin sanoo, että tää jakso on ihan kauhee. Jakso sisältää hitosti teoriaa ja tietokoneella istumista. Se tietää pitkiä päiviä, väsymystä, päänsärkyä, kiukkua ja vitutusta. Maatalouspolitiikka, matematiikka, Sähköiset viestimet ja tietoverkko ja muut sanahirmiset aineet ovat oikeesti työläitä. En tykkää en niin yhtään tästä, mut pakko se on sietää. Onneks koulussa on ihmisiä, joille voin avautua ja saada tarvittaessa helpotuksia. Nyt ei vaan nappaa tää homma ja herra motivaatio on kadonnut kuin pieru saharaan.  Kertokaa ihmees mistä mä saisin sen hankittua takaisin.



Jottei postaus olisi ihan vaan uikuttamista ja valittamista, on mulla jotain kivaakin tiedossa. Mahdollisesti pari valokuvauskeikkaa ja enskuussa kauan odotettu Deathstarsin keikka Lutakossa. Deathstarsia oon kuunnellu useita vuosia ja kertaakaan päässyt niitä todistamaan livenä. Törkeen hyvä orkesteri. Keikka on torstaina, mut ei se haittaa jos otan pari päivää koulusta vapaata. Sitten on pari muutakin keikkaa tiedos loppuvuodelle, nimittäin Nerve Endin ja Black Dahlia Murderin keikka treellä, Raskasta Joulua konsertti Iisalmessa ja Jarkko Aholan & Kuopion Sinfoniaorkesterin keikka Kuopiossa. Noille kahdelle jälkimmäiselle keikalle oon menos isäni kanssa. Tämä voi kuulostaa hassulta, mutta mun mielestä isän kanssa on kivaa käydä keikoilla. Hänelläkin on yhtä lailla näkemystä musiikista kuten mullakin. Me kun kävimme eka kertaa Raskasta Joulua konsertis, isä vaikuttui keikasta niin paljon, että hän halusi lähteä seuraavanakin talvena katsomaan samaa poppoota keikalle, mikäli tulevat Iisalmeen. Keikka jätti myös minuunkin todella hyvän vaikutuksen. Ostimme tuolloin RJ:n joululevyn, jota kuuntelimme tosi paljon isän kanssa. Me ei olla jouluihmisiä tai kuunnella pahemmin joulumusiikkia, mut RJ:n versioina ne on aivan timanttia.. Nyt ei auta muu kuin säästää keikoille ankarasti. Kaikkee kivaa on tiedos, toivon mukaan ne myös toteutuu ajan mittaan.



perjantai 8. elokuuta 2014

To fulfill divine purpose, you gotta answer when you're called, So don't be afraid to face the world against all odds


"Here's the light, we're the guide",
you tell me with your shiny blue eyes.
I'm not interested, I'm so fucking bored with that same old line. 
So why don't you go fuck yourself and just leave me alone?
I don't care, I don't wanna care, I'm a pagan to the bone...

Morjens lukijat! Olen pahoillani tästä pitkästä blogitauosta. Kuten tiedätte, työ tappaa luovuuden hetkeksi ja sinä aikana ei oikeesti ole kerennyt koneen äärelle kirjoittamaan. Nyt kun sitä asiaa ja idistä oisi jakaa teille, en tiedäkään mistä aloittaa. Osan asioita joudun jättää kertomatta, koska työn vaitinolovelvollisuus. En halua muutenkaan kaikkee kertoo tästä eräästä tapauksesta, ihan oman ja tilan maineen takia. Mutta tosiaan, olin Qstockissa noin viikko sitten ja sen jälkeen painoin pitkää työputkea eräällä maatilalla, joka osoittautui aivan surkeaksi paikaksi. Eilen oli viimeinen iltavuoro ja se alkoi tosi huonoissa merkeissä. Mulle jäi siitä niin paha mieli, että itkin koko paluumatkan ajan. Se, että sä yrität tehdä asiat hyvin ja tunnollisesti, parantaa eläinten hyvinvointia kaikin mahdollisin tavoin, mutta silti et saa siitä mitään takaisin, ei edes kiitosta. Voin sen verran kertoa, että kyseessä oli navetta, joka oli melko uusi ja ympäristö oli tosi likaista. Jotkut työtavat oli vähän outoja ja erikoisia, joissa ei ollut mitään järkeetä. Jäi todella paha maku suuhun tästä tilasta enkä ole menossa sinne enää koskaan lomittamaan. Asiat on selvitetty ja elämä jatkuu. 

Olin Qstockissa eka kertaa käymäs ja pakko sanoa, että se kruunas mun kesän. Hemmetin hyvät (ehkä liiankin hyvät) säät, loistavia keikkoja, näin kavereita ja tutustuin uusiin ihmisiin. Suurimmaks osaks olin festareilla itekseen, mut välillä olin jonkun kaverin kanssa jotai bändiä kattomassa. Parhaat keikat oli Poisonblackillä, Profane omenilla, Lost Societyllä, Stam1nalla ja Jenni Vartiaisella. Näin Poisonblackin eka kertaa livenä ja oi että mä rakastuin ihan kunnolla heidän musaan! Oon kuunnellut kyseistä poppoota jonkun verran mutta en ole koskaan onnistunut pääsemään niiden keikoille. Nyt olin eturivissä tätä kattomas ja meininki oli viimesen päälle loistava. Tykkäsin niin kovasti keikasta♥ Profanella ja Lost societyllä oli keikat koomalaval eli sisälaval ja siellä oli paljon kuumempi olla kuin ulkona. Sisällä oli reippaasti yli 60 astetta lämmintä ja nousi kuumemmaks kun bändit soitti ja ihmiset riehuivat siellä hikisinä. Voin kertoo, että Profanen keikal oli niin kuuma, että multa lähti paita pois keikalla! Toki rintsikat jäi päälle, en mä niin alasti ollut siellä ENKÄ ollut ainoa muija joka oli heittänyt paidan pois keikal :D:D Ihan sairas keikka, siis hyvällä tavalla. Siitä oli pari vuotta kun viimeksi näin POn, oli ihanaa nähä pojat pitkästä aikaa livenä. Sitten POn keikan jälkee juostiin kaverin kans kattoo Stam1naa toiselle lavalle ja kerettii jopa toiseen riviin ennen keikan alkamista. Keikka oli loistava, mutta jokaisen pitin aikana nousi hiekkapölyä maasta ja verhosi koko yleisön hiekkaan. Mua yskitti niin paljon, että piti laittaa jotain suun ja nenän eteen suodattaen hengitystä. Keikan jälkee olin yltä päältä hiekassa ja räkin mustaa räkää. Hyi. 

Sekavasti tulee tätä tekstiä, mut uskon teidän ymmärtävän sen näin pitkän tauon jälkeen. Täs tulee kuumia kuvia rokkareista ja keikoista Qstockista!

Lost Society
Sonata Arctica
Michael Monroe
Mike näyttää mallia miten rokataan laval!
Jenni Vartiainen
Santa Cruz
Archie
Joonas


Poisonblack
Marco the adonis. uijjjuma !
Profane omen 
Jules Näveri
Stam1na

Toivottavasti kaikilla on ollut tähän mennessä antoisa kesä! Mulla ainakin on ollut, suurin osa ajasta ollut kyl töissä, mutta silti olen nauttinut kesästä niin paljon kun pystyy :) Tänää ois tarkoitus lähtee valokuvaamaan Pretty Wild Ones:ia baariin, pitkästä aikaa keikkakuvaamista järkkärillä, yayy! Ei muuta kuin hyvää viikonloppua kaikille :)