If in your life you need a hand, Reaching the promised land

This is the life of a king they say  I run the show and is my parade You know there isn't a damn thing I want more
There ain't no putin me down this time I'm gonna cut it, across that line  With fire melting the pedal to the floor

Oh fuck it's monday. Tämä kertoo kaiken sen olennaisen kuin mikä muu tahansa lausahdus. Ei huvittanut nousta lämpimästä sängystä ylös, laittaa itsensä ihmisen näköseksi ja suunistaa kouluun. Koulussa aivot eivät jaksaneet raksuttaa suuntaan tai toiseen, musan avulla jaksoin olla hereillä koulupäivän ajan. Yllä olevaa bändiä olen kuunnellut koko päivän ja ai saateri tää on niin maukasta musaa. October Rage on Australiasta kotoisin oleva rockbändi, joka alkoi jokunen kuukausi sit seuraamaan mua Instagramissa. En saanut aikaseks kuunnella niitä aikasemmin, mutta tänään se bändi tuli mun mieleen jostain aivosolujen syövereistä ja pistin youtubesta tulemaan tämän kyseisen biisin. Aah en kestä, tää musa on niin mun mieleen, piristi mun mieltä edes vähäsen.
Halloweenikin oli tuossa perjantaina ja meillä oli oikein hauskaa kaverin kanssa. Tehtiin tortilloja, juotiin boolia, joka oli ihan sikahyvää (kiitos eräälle toiselle kaverille reseptistä!) ja myöhemmin illasta menimme aiheuttamaan pahennusta Iisalmen yöelämään. Jotkut ihmiset katsoivat mua tosi oudosti baarikadulla, mut mä vaan nautiskelin siitä huomiosta, jota aiheutin meikilläni. Naistitaani meikki onnistui toisella kerralla paremmin kuin odotin ja meikin tekemiseen meni ehkä puoltoista tuntia. Sain mä kehujakin meikistä, kiva kuulla niitäkin tuntemattomilta ihmisiltä :) 

Naistitaani Gracevillessä. 

Koulussa mulle menee vaihtelevasti, mutta noin muuten ihan hyvin. Opinnäytetyön valokuvaus osuus on saatu päätökseen, Nyt on mietinnässä se, että miten esitän opinnäytetyöni, jossa on ainakin yli 70 kuvaa.... Talsu eli taloussuunnitelma on edelleen ärsyttävä, hermoja repivä ja hirvitys. Pyysin opettajaa järjestämään pienryhmän tai vastaavanlaista helpotusta talsun opiskeluun, koska koin vaikeaks olla isossa ja meluisassa luokassa. kyllä helpotti kummasti, kun pääsin pienryhmään työstämään talsua ja sain siten enemmän apua opettajalta asioissa. On huomattavasti helpompaa olla pienryhmässä kun kuulee jopa omat ajatuksetkin samalla. 

Viime viikolla olin fiiliksis Halloweenista ja teki mieli piirustella pitkästä aikaa jotain sen tyylistä settiä. A Skull Woman titaaninaisen elementtein maustettuna tää piirros on aika badassin näköinen. Kuva vääristää hiuksia ja ne hieman kusee, eivät ole aivan tasapainossa muun ropan kanssa, mut muuten oon tosi tyytyväinen tähän. Joku pari tuntia meni sen tekoon, vaihteeks. Mitäs te tykkäätte tästä? :) 
Olen alkanut taas lukemaan pitkän tauon jälkeen. Kolme kirjaa on kesken, huppista... Nyt oon lukemassa Carlos Ruiz Safón - Tuulen Varjo kirjaa, jota en ole saanut luettua vielä loppuun. Lukemisen intoa täytyy pitää yllä, melkein unohdin miltä tuntui lukea hyviä kirjoja lempituolissaan, viltin alla, juoda kuumaa teetä/ kaakaota ja pianomusiikki soi taustalla. Musta on tullut aikamoinen laiskuri, kun en ole jaksanut lukea. Hyi mua. On ehdottomasti pidettävä päiviä, jolloin en töllää konetta tai kato netflixistä sarjoja, vaan luen ja olisin taas ihan jossain muualla kuin realistisessa maailmassa. 

there's dust in my eyes, that blinds my sight, And silence that speaks so much louder that words, Of promises broken

Morjens lukijat!

Blogin päivitys oli jäänyt vahingossa pienelle tauolle. Ei vaan oo ollu yksinkertaisesti aikaa kyhätä postausta missään välissä, koska töitä oli paljon ja muuta menoa. Nyt kun koulu alkoi taas ja toinen jakso on paljon joustavampi, aikaa löytyy enemmän postauksien tekooon. :)

Tosiaan, syyslomani oli ja meni ja koulunpenkille ollaan palailtu pikkuhiljaa. Viikonloppu ennen varsinaista lomaa lähdin äiteen kanssa Helsinkiin shoppailemaan ja stadin kavereita moikkaamaan. Kävin minä myös iisalmelaisen kaverin tupareissakin pyörähtämässä. Reissun tarkoituksena oli käydä Pin Up Garage - nimisessä vaateliikkeessä (olen voinut mainita edellisissä postauksissa), jossa nimen mukaisesti myydään pin up vaatteita. Kyseisestä liikkeestä olin löytänyt täydellisen valmistujais- ja juhlamekon, mutta meidän epäonnekseen liike oli jonkun jutun takia suljettu perjantaista ensiviikon tiistaihin. Harmitti ihan pirusti! No, ei auttanut muu kuin lähteä syömään ravintolaan ja tilata mekko liikkeestä hyvissä ajoin ennen tulevia juhlia.

Kävin sekä perjantaina että lauantaina Helsingin yöelämässä ja tuli käytyä kahdessa eri baarissa. Helsingin Henry's pubin asiakaskunta koostui kaikenkarvaisista ihmisistä. Sillai jännä juttu, kun Kuopion henkka on yleensä täynnä rokkimimmejä ja miehiä sekä metalli-ihmisiä. Sisustus oli lähes samaa luokkaa, mut tykkään enemmän Kuopion Henkasta Hinnat tunnetusti kalliita, mut rahaa oli sen verran messis, että hyvään meininkiin päästiin illasta ;) Seuraava paikka missä me sit vietettiin loppuaika oli PRKL Club. Baari oli kaksikerroksinen, mutta me hengailtiin lähinnä yläkerrassa. Tykkäsin Perkeleestä kovasti, just sellanen olohuone - meininki, mutta musan volaa vois toki vähentää, jotta kuulis siellä sekä omat ajatukset että kaverin selitys muun puheensorinan välistä. Toisena iltana tuli toisen kaverin kans hengailtua Prkleessä, kun ei keksitty muuta paikkaa minne mennä. Oli tosin tarkoitus käydä On the rocksis, mut Perkeleessä oli niin hyvä meininki ja hyvät istumapaikat, ettei viititty lähteä muualle huitelemaan.

Reissu oli muuten oikein onnistunut, mut se että ei päästy pin up liikkeessä käymään harmitti todella paljon. Puvun sovittaminen itse liikkeessä on aina parempi ja että asiantuntija olisi mukana siinä. En oo koskaan aikasemmin käyttänyt pin up vaatteita, niin siinä mielessä olisi ollut hyvä päästä itse liikkeeseen kokeilemaan pukuja. Muttajoo, ei voi mitään. Se pitää sitten tilata ja tarpeen mukaan kaventaa sitä jos on tarpeen. 

Syysloman vietin kokonaisuudessaan kotona, aamua iltaa navetalla mammoja hoitaen. Mitään erikoista ei navetalla tapahtunut, yks lehmä oli viimeisillään mut ei vielä poikinut loman aikana. Loppuviikosta kävin siivoomassa navettaa ja lehmiä harjailemassa ja päivisin otin päikkärit ja katoin Supernaturalia.

Loman aikana päätin aloittaa tehdä eräälle asialle jotain, jota olen vuosien aikana pahasti laiminlyönyt. Suurimmalle osalle tämä on itsestäänselvyys, mut ei ollut minulle. Nimittäin maidon juominen. Jo lapsena pistin kapuloita rattaisiin tankkimaidon suhteen ( enkä tarkoita nyt mitään mamman rintamaitoa, ehehe). En muista milloin ns. lopetin maidonjuonnin, mutta se tapahtui joskus teiniaikoina. Isona syynä oli laktoosi-intorelanssi. En pystynyt juomaan maitoa ollenkaan, mutta juustot, raejuustot ,jogurtit yms, niitä pystyin syömään. Tosin vatsa oireili välillä noiden maitotuotteiden takia, mutta sitä ilmeni vähemmän. Jouduin välillä syömään laktoositabletteja, jotta vatsa kestäisi ruokia, jossa olisi maitoa. En myöskään pitänyt maidon mausta, se oli jotenkin vastenmielisen makuista. Yritin siis maidonjuonnin sijaan saada kalsiumia maitotuotteista. Viime viikonloppuna äiti suositteli kokeilemaan Eila maitoa. Maistoin sitä ehk alle puoli lasillista ja voin sanoa, että maku ei ollut hyvä niin pitkän maitolakon jälkeen. Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja yrittää päivittäin juoda eilamaitoa. Makua vielä karsastan, mutta ihan hyvin menee alas. Jospa se maku paranisi pikkuhiljaa kun alkaa maitoa juomaan päivittäin. 

Mikä sit sai mut aloittamaan maidonjuonnin taas oli se, että tavallaan "heräsin" siihen, miten vähän mä saan maitoa ja kalsiumia ruoasta ja se näkyi yleisessä hyvinvoinnissa ja hampaissa. Miten tärkeetä on oikeesti juoda maitoa, saada juomasta vitamiineja ja pitämään sekä hampaat että luusto kunnossa. Ajatus osteoporoosista itsellä olisi aivan kauheeta. Jotta luustovaivoilta välttyisi, on asialle tehtävä jotain. Olen myös huomannut, että yleisvointi on vähän parempi kuin aikaisemmin. Kannattaa siis juoda maitoa ! 

Kuinkas moni aikoo Halloweenia juhlia kuun lopulla? Mä ajattelin taas juhlia sitä muutaman kaverin kanssa. harjoittelin eilen mun halloween meikkiä ja luulempa, että suurin osa tietää kyseisen hahmon. Kyseessä on siis Nais titaanin nassu Attack on Titan animesarjasta. Aika hyvin onnistui noin ekaks kerraks ja aikaa meni 3-4h. Miksi aikaa meni niin paljon tuohon, oli se että jouduin nassua korjailee useamman kerran ja työ oli oikeesti hidasta, kun pienillä pensseleillä maalasin naamaani. Ihan tyytyväinen olen maskiin, jospa seuraavalla kerralla ei menisi ihan niin pitkään meikin teossa :)

I don’t get drum and bass, The future freaks me out

Are we parts of the puzzle Small pieces in a major plan Fuppets on a string being run by master Formed and shaped like clay

 Taas on viikonloppu vietetty himassa ja kämpille palailtu. Vaikka puuhaa on ollut mukavasti, näki taas perhettä ja muuta mukavaa, fiilis on silti ollut vaihteleva viime aikoina. Pää täynnä kysymyksiä, epävarmuutta ollut ilmassa ja itkua. En haluu avautua asiast kovin isosti, mut esitän asian näin, että ne liittyy tulevaisuuden asioihin ja siitä kauemmas oleviin asioihin, joita olin alustavasti suunnitellut. Kävi ilmi niiden toispuoleiset asiat ja no, sitä ollaan melkein lähtöruudussa. Siitä sitten tullut painoo hartioille plus muista asioista. Kunpa vain osais olla stressaamatta näistä..

tumblr

Näiden lisäksi oon nukkunu törkeen huonosti kahen kolmen viikon aikana. Vaikee nukahtaa ja herään aina tuntia aikasemmin herätyskelloo. Rasittavaa, kun ei voi herätä sillon kun herätyskello soi vaan tuntia aikasemmin, etten varmasti saa enään nukutuks ja päivä on sen ansiosta osittain pilalla. Jäätävä väsymys koulussa ja kun pitäisi jaksaa vaikka matikkaa tai maatalouspolitiikkaa ajatella... siitä ei tule yhtään mitään. Makoilen kämpillä silmät ristis koulun jälkeen kuin aivokuollut. juu ei kiva.
Synkistelyn lisäks on mulla jotain kivaakin kerrottavana. Tein tossa jokunen aikaa sit pari piirrosta. Olkeepa hyöveli.

The Red Deer.

Mulla oli melko pitkään tämänkaltainen idea. Piirtää peuran pää ja jotain psykedeelistä/ boheemimeininkiä ja kuvioidut sarvet. Ihan hauska ja melko yksinkertainen oli piirtää, ei ollut vaikee tehdä. 

Davy Jonesin kaikki tietää. Likaantunut vasen käsi kiittää. 

Sen sijaan Danko Jonesissa oli hitokseen työtä. Sävytyksiä ja varjostuksia oli melko hankala piirtää ja vieläkin häiritsee toi "viiksiosa" kun se on tummempi osa muihin verrattuna. Hiton itsekriittisyys. Ja kädestäni voitte päätellä, et väriä on jyystetty työhön, kun käsi on ollu melkei musta sormenpäästä lähtien. Oon tähän kumminkin tyytyväinen, kokemusta karttuu vaan näistä ja saa lisää kehitystä seuraaviin töihin. 
Toissailtana kun iltahommat navetalla oli siltä päivältä paketissa, näin miten aurinko alkoi laskemaan metsän taakse ja maalasi syksyn värejä taivaalle ja puihin. Kipasin hakemaan kameran sisältä (kerrankin on kamera messis, jes!) ja otin muutamia kuvia isohkon pusikon takaa. Oli kivaa kuvata jotain pientä pitkästä aikaa, ei vaan ole ollut insipistä ja halua kuvata mitään. Syksy ei kuulu suosikkivuodenaikoihin, mut syksyssä värit ovat todella kauniita. 

Huomenna onkin vapaapäivä mulla, saan nukkua univelkoja pois ja levätä kunnolla. Sitten pari hassua päivää koulua ja torstaina nokka kohti Jyväskylää Deathstarsia kattomaan. Oijoii, toivottavasti reissusta tulee mukava! 

Sirens echo in the night, Now his name is the battle cry, Of another boy who lives to die

They called him crazy on the streets Young and angry, one bad seed He wore the colors of his call He'd be the baddest of them all
Shoot out come down in a police raid by a Smith&Wesson 38 At seventeen he met his fate.

Kämpille palattu taas työntäytteisen viikonlopun jälkeen. Vixen soi taustalla ja oma rauha vallitsee kämpäs. Väsymystä on myös ilmassa, en ole nukkunut viikonlopun aikana kovin hyvin, koska täysikuu on taas tulossa. Jos vain olisi olemassa iso haulikko, jolla ampuis kuun pimentoon siksi ajaksi, olisin hyvin iloinen siitä. Onko muilla univaikeuksia täydenkuun aikaan? 
Olin aamua iltaa navetalla hommissa ja tänään vietiin isän kanssa pari vasikkaa laitumelle, jotta ne oppisivat olemaan ulkona eikä ensvuonna olisi niin työlästä opettaa ne laitumella oloon. Vasikat vääntivät rallia kovasti isän kanssa, mut kokeneena miehenä hän sai ne aisoihin ja rauhoitettua ne. Kunpa vain säät pysyisivät suht kuivina ja lämpiminä, niillä olisi mukavat oltavat laitumella :> 
Tein tos muutama päivä sitten ehkä parhaimman lyijypiirroksen ikinä. Oon edelleen hämmentynyt siitä, miten hieno tästä The Devil Owl - piirroksesta tuli. Mun kätteni jälki näkyy piirrokses eikä se ole kenenkään muun piirtämä. Ainoastaan mun. Tuli inspis, otin vaikutteita netin maailmasta ja aloin vaan piirtämään. Meni ehkä joku 4½ tuntia yhteensä piirrokseen ja tää oli tosi haasteellinen piirtää. Tässä oli niin paljon yksityiskohtia, varjostamista ja mustasta väristä erien värien luominen oli kieltämttä työlästä, mutta se oli sen arvoista! Olen todella hämmentynyt tästä. Huhu. Kerrankin osaa kehua itseään ja piirrostaan ja että on oikeesti onnistunut kunnolla piirtämään kunnon settiä. 

The Devil owl.

Luonnos ja valmis piirros. Onko ees huikee ero!

Huomenna koulu kutsuu taas opiskelemaan. Voitte arvata kahdesti kiinnostaako taas tietokoneelle istumaan ja yrittään vääntä vaikeita tehtäviä aivojen raksuttaessa tyhjää. No, jospa tulis jollain lailla kiva päivä. Voisin tästä alkaa katsomaan jotain kivaa leffaa ja yrittää mennä aikaisin nukkumaan. Hyvää viikon alkua kaikille! :> 

I'm scared that girl's a red head.
I'm scared that girl's a red head.
Cause everytime I go there I see them red head girls just ain't no good.

Once I wished for this night, Faith brought me here, It's time to cut the rope and fly

"And I thought to myself, Where's the innocence? An that's not suprise it's been so god damn hot as of late We're never gonna be cold... You know the Devil is Lord."

Helevetin tiukka orkesteri ja hassunhauska musavideo nalleista ja sarvipäisestä paholaisesta. Törmäsin bändin musaan Youtuben maailmas ja osoittautui loistavaks löydöks. Musaa tehty ronskilla kädellä, hell yeah baby!
Mitäs mulle kuuluu? No ihan hyvää, lukuunottamatta pientä lentsua, joka näköjään sujahti matkaani kämpille. Päässä jomottaa ja niiskuttaa, mutta ei sen pahempi, ainakaan vielä. En halua nyt mitään tauteja sairastettavaksi kiitos, pakko käydä kouluu et pysyisin vaikeissa aineissa mukana etten jäisi jälkeen muista sairastelun takia. Ihan tarpeeksi on vaikeita ja isoja tehtäviä ja ne pitää olla tehtyinä ennen syyslomaviikkoa. Joo, aikaa on vielä rutkasti, mutta haluan mahdollisimman pian ne pois alta. En ole sellanen, että jätän tehtävät viime tippaan. Pyrkimys ois saada tehtävät tehtyä niin, ettei lopuille tunneille tarvitsisi mennä. 
Jätin BLD:n keikan välistä, koska kotona tarvittiin mun apua navetan siivouksessa ja muutenkin olla kotona, ettei olisi niin suurta houkutusta lähtee baariin. Saatoin ehkä missata hyvän keikan, mut jos kotijoukot tarvitsee apua töissä, se asia tulee etusijalle. Noo, jospa syksyn talven aikaan tulis keikkoja lisää BLD:lle, niille sitten menen kun joutaa ja rahatilanne on parempi :>
Lauantai-iltana, yhdeksän aikaan illasta Helmi- niminen lehmä poiki kolmannen kerran ja pyöräytti lehmävasikan maailmaan. Pikkuinen oli hauskanvärinen:  Otsassa valkoinen vaakatasossa oleva läntti, muuten naama ja etujaloista vatsaan asti ruskea ja takapuoli oli valkoinen plus muutakia ruskeita läiskiä lavojen päällä. Oppi heti juomaan tutisankosta ternimaitoa ja Helmellä oli kaikki hyvin, alkoi heti mutustamaan rehua poikimisen jälkeen. Otin itselleni vallan keksiä vasikalle nimen ja se on Laava.♥

Aloitin vkloppuna taas Operaatio valmistujais- juhlamekko/ puku isän syntymäpäiville. Löysin taas törkeen kivoja Pin Up mekkoja yhdestä sivustosta, mutta mekon helma sais mielellään olla yli polven. Mekon/ puvun pitää olla sellanen, että sitä voisi käyttää sekä molemmissa juhlissa että muutenkin tulevaisuudes, ettei tarvitsisi ostella aina erilaisia pukuja mihinkin juhliin. Se on joko gootahtava puku tai Pin Up mekko, en osaa muita ns. juhlavia pukuja itselleni ajatella. Katoin eilen netistä hakusanalla valmistujaismekot eri sivustoista ja jos mun mielepidettä kysytään niistä, ne on oikeesti oksettavia ja tylsän näköisiä. Ensinnäkin mekkojen helmat on niin tuhannen vesirajoilla, läheltä liippaa alapään vilkutus mekon alta. Kaikki olivat melko samanvärisiä ja muotoisia, ihan hepsakoita mekkoja sanon minä. Päätin, etten halua tuollaista massamekkoa itelleni, vaan sellaisen, jossa edustan omana itsenäni ja tyyliäni välittämättä siitä, mitä muut sanovat, onko se sopiva juhliin vai ei. I don't give a fuck. 

Early morning without warning, Woke me with a scare, I had that dream again, That the sun was dead

Kesä on rellestelty loppuun, syksy tekee tuloaan ja vauhdilla. Koulu alkoi viime keskiviikkona ja voin sanoo, että tää jakso on ihan kauhee. Jakso sisältää hitosti teoriaa ja tietokoneella istumista. Se tietää pitkiä päiviä, väsymystä, päänsärkyä, kiukkua ja vitutusta. Maatalouspolitiikka, matematiikka, Sähköiset viestimet ja tietoverkko ja muut sanahirmiset aineet ovat oikeesti työläitä. En tykkää en niin yhtään tästä, mut pakko se on sietää. Onneks koulussa on ihmisiä, joille voin avautua ja saada tarvittaessa helpotuksia. Nyt ei vaan nappaa tää homma ja herra motivaatio on kadonnut kuin pieru saharaan.  Kertokaa ihmees mistä mä saisin sen hankittua takaisin.

Jottei postaus olisi ihan vaan uikuttamista ja valittamista, on mulla jotain kivaakin tiedossa. Mahdollisesti pari valokuvauskeikkaa ja enskuussa kauan odotettu Deathstarsin keikka Lutakossa. Deathstarsia oon kuunnellu useita vuosia ja kertaakaan päässyt niitä todistamaan livenä. Törkeen hyvä orkesteri. Keikka on torstaina, mut ei se haittaa jos otan pari päivää koulusta vapaata. Sitten on pari muutakin keikkaa tiedos loppuvuodelle, nimittäin Nerve Endin ja Black Dahlia Murderin keikka treellä, Raskasta Joulua konsertti Iisalmessa ja Jarkko Aholan & Kuopion Sinfoniaorkesterin keikka Kuopiossa. Noille kahdelle jälkimmäiselle keikalle oon menos isäni kanssa. Tämä voi kuulostaa hassulta, mutta mun mielestä isän kanssa on kivaa käydä keikoilla. Hänelläkin on yhtä lailla näkemystä musiikista kuten mullakin. Me kun kävimme eka kertaa Raskasta Joulua konsertis, isä vaikuttui keikasta niin paljon, että hän halusi lähteä seuraavanakin talvena katsomaan samaa poppoota keikalle, mikäli tulevat Iisalmeen. Keikka jätti myös minuunkin todella hyvän vaikutuksen. Ostimme tuolloin RJ:n joululevyn, jota kuuntelimme tosi paljon isän kanssa. Me ei olla jouluihmisiä tai kuunnella pahemmin joulumusiikkia, mut RJ:n versioina ne on aivan timanttia.. Nyt ei auta muu kuin säästää keikoille ankarasti. Kaikkee kivaa on tiedos, toivon mukaan ne myös toteutuu ajan mittaan.

Roch this hungry heart of mine, Rock me down right to the ground, Rock me like you never done before, Then rock me just a little more

    Give us wisbom to pass to each other Give us strength so we understand That the things we do the choices we make Give direction to all life's plans   To look in wonder at all we've been given In a world that's not always what as it seems  Every corner we turn A journey ends, but another begins.     Jostain kumman syystä mun teki mieli toissapäivänä kuunnella Karhuveljeni Koda - elokuvan soundtrackia ja kattoo sen leffakin. Tää on ihan mieletön kappale, täynnä voimaa ja tunteita herättäviä saundeja. Mä itkin elokuvan aikana ainakin neljä kertaa, ehkä eniten just tämän biisin aikana. I know, meitsi on itkupilli. Ja noi sanat, niin totta kuin olla ja voi. Pitää tsekata myös toinen osa Karhuveljeni Koda elokuvasta! Disneyleffat on ihania, mut mä itken niiden aikana joka ikinen kerta, olin sitten kattonut niitä elokuvia kerran tai sata kertaa. Löytyyks muita pillittäjiä ja Disney elokuvien tykkääjiä? :D   Mulle kuuluu oikein hyvää. Oon ollu kotosalla töissä navetan puolella ja tekemistä on riittänyt. Laitettiin myös hiehot pihalle kirmailemaan. Mukavaa on olla kotona, mut palkallista työtä tässä lähinnä ootan, et pääsis lomituspalvelulle tekee sopparit ja siitä seisomalta töihin. Saa nähä onko kesäkuussa miten paljon töitä, viimeistään sit heinäkuussa, toivon mukaan..   Mein taloon on tullut uusi perheenjäsen, jonka on jo muutamat ihmiset nähneet Facebookista, nimittäin mäyräkoiranpentu, jonka nimeksi tuli Iita. Se on menevä, utelias ja itsepäinen koira ja tykkää kovasti leikkiä Ellin kanssa. Sulonen makkarapötkylä ♥    

     Mulla alkoi tos perjantaina hoitoviikko koulun pikkuelukkalas ja siellä menee mun aika viikon ajan. Tänään oli vähän erikoisempi päivä koulul: Navetalta pyydettiin aamuksi apua erään lehmän siementämisessä ja käväsin siellä apuna heti kun olin käyttänyt koirat pihalla open kans. Sit parin  tunnin päästä tulee puhelu opelle ja navetalta taas soitettiin. Lehmä oli poikimassa, mut ei yrittänyt itse tehdä, vasikka tulossa takaperin ja tuhannen tiukassa ja apu oli tarpeen. Eikun lähettiin karjanhoitajan kaveriks navetalle. Kun tulimme paikalle, lehmä ei ees yrittänyt poikia vasikkaa pihalle, se vaa huuhaili poikimiskarsinassa. Opettaja ja karjanhoitaja alkoivat vetämään vasikkaa jaloista ja mulle annettiin tehtäväks laittaa liukastegeeliä emättimen sisälle ja vasikan ympärille, että se lähtisi liikkeelle hempommin vetäessä. Mun piti ihan työntää käteni lehmän sisään. En oo aikasemmin joutunut sellaiseen tilanteeseen, että käsi pitää työntää lähes koko käden pituudelta lehmän emättimeen, mut no, kyllä tämä toiminta olisi joka tapauksessa tullut joskus vastaan. Limasta puuhaa, mut se oli pakko tehdä. Vasikka alkoi liikkumaan ja vähän ennen kuin vasikan lantio tuli näkyville, me kolmistaan vetästiin vasikka pihalle. Vasikka oli ihan jumalattoman iso ja painava. Hieman köhi limaa suusta, mut se jäi henkiin. Huhuh, siitäpä on aikaa kun viimeks joutui vetämään näin kovasti poijituksessa. Vähän tahtoo lihaksiin koskea ja käteen tuli mustelma jostakin mistä lieneekään, mut hyvin meni kuitenkin! Voi olla teidän mielestä karua toimintaa, mut jos lehmä ei ala itse poikimaan ja ylittää reilusti sen arvoidun poikimispäivän, vasikka kasvaa vain suuremmaksi ja voi kuolla. Myös vasikan asennolla on merkitystä. Nytkin se tuli takaperin eli väärällä asennolla ja siinä on vaarana se, että vasikka jää jumiin lantiosta emättimen suulla ja tukehtuu sisälle. Näitä tulee välillä, mut sillon pitää vaan toimia ja olla apuna tarpeen mukaan.   Neljä päivää ois hoitoviikkoo jäljellä ja perjantaina suunta kohti Tamperetta, South Park - festareille! Oon jo monta viikkoa kuunnellu Europea ja WASPia eikä loppua sille näy. Tampere syttyy liekkeihin kun nämä bändit astuu lauteille♥ Odotan innolla myös Lost Societyn ja Santa Cruzin keikkoi, santaa kun vielä oo päässyt näkemään. Oispa jo perjantai! Aion myös juhlistaa siellä mun synttäreitä ennakkoon, koska todennäköisesti olen töissä synttäreideni aikaan. Armotonta bailaamista kasaribändien ja kuumimpien rokkareiden kanssa, mieletön alku kesälle♥     Tässä pieni tiivistelmä kuulumisista, seuraavaa postausta tulee todennäköisesti South Parkin jälkeen. :>    

Piirsin pitkästä aikaa vähän isomman työn, Kodan. Mitäs pidätte? :>

2nd week in Sweden - We're always lookin' to someone else, Just take a look in the mirror, 'Cause all you need is inside yourself, It couldn't be any clearer

Huhhuh että on lämmintä ulkona! En sillä että valittaisin, mut ei tarvis olla ihan näin kuuma. Elukat puuskuttavat navetassa, vaikka ilmastointi on täysillä ja öisin on vaikee nukkua kun ilma on hiostava :c Noo, nyt pitää nauttia näistä keleistä eikä valittaa ja vinistä! Toinen osa reissusta tulee tässä:

 Toinen viikko 12.-16.5.2014 

Unohdin mainita viime postauksessa parista asiata: Eka viikko ei mennyt ihan niin kuin elokuvissa, kun osa porukasta sairastui oksennustautiin. Ensin luulimme, että se johtui ruokamyrkytyksestä ja että se on tullut pikaruokapaikoista. Taudin edetessä muihin ihmisiin ruokamyrkytys ei pitänyt enää paikkaansa, mut onneks itse vältyin oksennustaudilta. Viikon loputtua ihmiset alkoivat päästä yli taudista. Toinen asia, mikä unohtui mainita oli se, että yks päivä olimme jossain Vretan pellolla istuttamassa ruusutaimia kaatosateessa. Ei ollut kovin nautinnollista se homma, mut en valittanut. :D

Maanantai lähti käyntiin aamupalalla Vretassa ja sieltä lähdimme Kolmården Djurpark - eläintarhaan. Yksi eläintarhan oppaista lähti viemään meidät kierroselle ja kertoi meille paikan eläimistä, eläintarhan historiasta ja kaikesta mahdollisesta. Eläimiä löytyi valtavasti, pienistä apinoista afrikan norsuihin. Pääsimme myös tsekkaamaan vuoheja aitauksen sisäpuolelle. Oisin voinut ottaa ne kaikki kotiin♥ Mut Siperian tiikerit ja norsut olivat todella vaikuttavia. Meinas tulla tippa linssiin, kun näin ne ensimmäistä kertaa elämässäni. Olen pienestä pitäen tykännyt tiikereistä ja norsuista. Ihan mieletöntä! Meillä meni koko päivän eläintarhas ja mun alat olivat kävelemisen jälkeen ihan hyytelöt. Ois nastaa olla töissä ja työssäoppimas tämänkaltaises eläintarhas. Ruotsin vääntäminen on sitten ihan toinen juttu... Mut täs pieni pläjäys eläintarhan eläimistä.

Kesytin krokon. hihi.

Tiistaina vierailimme Väderstad - maatalouskonetehtaalla ja siellä koneita oli joka lähtöön! Teimme kierroksen myös tehtaan sisäpuolella, mutta siellä ei saanut ottaa kuvia. Maatalouskoneiden rakentamista oli automatisoitu isoilla roboteilla, jotka maalasivat ja hitsasivat koneen osia yhteen. En oikeestaan välitä koneista ja traktoreista, mut oli siistiä nähä, miten niitä valmistetaan!

Keskiviikkona olimme Vretassa työpajoilla ja mulla oli navettaa. Kuuden seittemän aikaan aamusta alkoi aamulypsy. Koulun navetta ei ollut ihan sitä luokkaa, mitä olin kuvitellut: Heillä oli iso lypsyasema, jossa oli pitkät käytävät molemmilla puolilla seitsemän paikkaa lehmille ja vinosti vierekkäin seisoivat asemalla. Heillä oli muutama lehmä parsipaikoilla erikseen, joissa opiskelijat opettelivat lypsämään lehmiä myös parsinavetoissa. En ottanut kameraa tuonne matkaan, koska mulla ei ollut oikeen aikaa kuvaamiseen. En mielelläni puhuis ikävään sävyyn siihen navettaan liittyvistä hygienia-asioista ja muista negatiivista puolista näin julkisesti, mut sanotaan näin, että Vretan koulun navetalla on paljon enemmän epäkohtia kuin pemon navetal. Eihän siinä, sekin kartutti lisää kokemusta ja arvostus omaa kotinavettaa kohtaan ja elukoita nousi korkeelle.

Navettavuoron ja aamupalan jälkeen kierrettiin muissa eläintiloissa. Koulun sikala oli valtava ja meitsi piti sylissään pientä porsasta eka kertaa, vuituituii miten sulonen se oli♥ Sikalakierroksen jälkeen meillä oli tarkoitus mennä lampolaan ja punnita pienet karitsat porukalla. Vitsit miten kevyitä karitsat olivat, kun niitä pisteli sellaiseen pieneen karsinaan, jonka alla oli vaaka. Tosin sellaset 30kg karitsat pistivät jonkun verran kapuloita rattaisiin. Topakalla käsittelyllä asiat eteni mallikkaasti.

Torstaina mulla ois ollu navettaa ja kanalaa, mutta halusin vaihtaa ne hevoseen, kun mieli teki enemmän ratsastamaan ;) Aika samanlaista touhuu oli ratsastustunnil kuten viimeksikin, mutta mä ratsastin kahdella eri hevosella. Ensin ratsastin Nagana-nimisellä hevosella. Sen käynti oli reipasta ja oli vähän laiska pysymään kevyessä ravissa ja laukassa, mutta muuten oli oikein kiva ratsu. Sit vaihdoin Master-nimiseen komistusheppaan. Masterin käynti oli paljon pehmeämpi, selkeämpi ero Naganan käyntiin.

Oli muuten täpärällä, etten tippunu tuona päivänä hevosen selästä: Menin kevyttä ravia Masterilla ja olin tulossa maneesin päätyyn, kun yhtäkkiä maneesin kaiteessa ollut turvaliivi tippui maneesin puolelle maahan. Master säikähti ja teki nopean väistöliikkeen vasemmalle. Multa lähti vasemmasta jalasta jalustin irti ja jalka heilui ties missä, paino oli oikean jalan jalustimella, yläruumis roikkui Masterin oikealla kaulalla ja pää alhaalla roikuin parin sekunnin ajan. Onneks mulla oli suitset käsis. Pysäytin Masterin, heilautin itseni tasapainoon ja jalka takaisin jalustimelle. Rauhoittelin Masteria parilla käyntikierroksella ja jatkoin ravaamista ja sen jälkeen pari laukkakierrosta. Master oli mahtava, se ratsu oli niin mun mieleen♥ Mua harmittaa kovasti, etten näistä kahdesta muusta ottanut kuvaa muistoksi :c

Ratsastamisen jälkeen meidät oli kutsuttu Vretan erään opettajan kotitilalle grilli-iltamaan ja viettämään viimeistä päivää kyseisen koulun ihmisten kanssa. Ilta meni mukavasti ja perjantaina laitettiin paikat kuntoon ja pakattiin kamat laukkuun hostellilla. Lauantaina-aamuna alkoi kotimatka, mut sitä ennen oli tarkoitus shopata itselleen jotain matkamuistoja Tukholmasta ja viedä tulijaisia kotiin. Olisimme halunneet mennä Tukholman huvipuistoon Gröna Lundiin, mutta koska sinne ois pitänyt mennä paikallisilla veneillä ja niihin jonottaminen ois vieny ikuisuuden (jonot olivat nimittäin helvetin pitkiä) ja huvipuisto näytti ihan tuhannen täydeltä ihmisistä. Jouduimme luopumaan ajatuksesta ja lähdettiin shoppailemaan Tukholman ihmeelliseen maailmaan. Ehkä seuraavalla Ruotsin reissulla onnistuis käymään Gröna Lundis.

Mainostin BLD:tä♥

Minä ja pari luokkalaista seikkailtiin yhdessä Tukholman kaupungis. Menimme Science Fiction Bokhandeln - kirjakauppaan ja se osoittautui aivan mahtavaksi kaupaksi! Hitto, meikä ois löytänyt sieltä lukemisen arvoisia kirjasarjoja enemmän kuin Suomalaisesta kirjakaupasta. Halusin ehdottomasti ostaa sieltä kirjan ja mukaan lähti Darren Shan: Demon Apocalypse - kirja, joka on tekstin perusteella pelottavaa kamaa, kun takana lukee Warning: Seriously scary - kyltti :D En oo alottanu lukemaan sitä viel, mut maltan tuskin odottaa, et pääsen lukemaan sitä! Sitten yhden luokkalaisen pari sukulaista lähti meidän oppaaksi. Halusin ehdottomasti käydä jossain levykaupas tsekkaamas levyjä. Läheltä löytyi Sound Pollution - niminen levykauppa. Sieltä löytyi törkeen hyviä levyjä joka lähtöön, mut mulla alko oleen kruunut vähis ja halusin viel tulijaiset ostaa kotiin. Löysin Triviumin Ember the Inferno - levyn, joka on yks Triviumin ensimmäisiä levyjä. Hintaa oli 89 kruunua. Uumama mikä löytö!

Kaikkea tuli nähtyä ja koettua reissun aikana ja toivon pääseväni ulkomaille pian näkemään maailmaa ja valokuvaamaan kaikkee kivaa! Nyt näin kesäaikaan en vietä koneella pitkiä aikoja, kun olen töissä sekä kotona että muissa reissuissa, mutta koitan pitää blogini elossa keikkaraporttien ja kuulumisien kera :)

1st week in Sweden - I feel like I just want to travel on, Done laid around, done stayed around, This old town too long

Nyt on reissut on reissattu vähäks aikaa ja arkeen palattu. Saavuin kotiin siinä viiden jälkeen iltapäivästä. Vähän on sellanen tyhjä ja haikea fiilis, kun lähdimmeviimeisenä päivänä Ruotsista kotimatkalle takaisin Suomeen. Ruotsin reissu avarsi mun maailmaa monessa asiassa ja englannin kieli kehittyi reissun aikana entistä enemmän. Olin todella yllättynyt kielenkehitysestä enkä enään miettinyt, onko lause kieliopillisesti oikein että voisin sanoa sen ääneen. Mua ymmärrettiin ja minä ymmärsin muiden puhetta. Tämä vahvisti sen, että haluan lähteä ulkomaille työssäoppimaan kehittämään lisää omaa osaamista eläintenhoitajana. Tämä kahden viikon reissu ei riitä minulle ei alkuunkaan!

 Nyt olisi tarkotus tehdä kaksi pitkää postausta eli kertoa molemmista viikoista ja niiden kohteista, missä ja mitä tehtiin. Kuviakin tulee, mutta suurin osa kuvista menee mun Facebook sivuille näkyville, et kantsii käydä tsekkaamas Emma Laitinen photography - sivu, jos haluaa nähä lisää mun ottamia kuvia Ruotsista :)

Ensimmäinen viikko 5.- 10.5.2014

Matka Ruotsiin alkoi sunnuntai aamusta. Opettaja tuli hakemaan mut sataman lähistöltä ja Kuopion suunnalta otettiin loput ihmiset kyytiin reissulle. Ajoimme Helsinkiin Viking Line Gabriellan terminaaliin, vietimme yön laivassa ja maanantaina laiva oli saapunut Ruotsin satamaan. Jonkun aikaa piti navigaattoria näppäillä ja miettiä ajosuuntaa, mutta sen  jälkeen pääsimme liikkeelle ja menimme Tukholmasta Linköpingiin ja sieltä Hostelliin Ljungsbrobadetiin, jossa oli tarkoitus yöpyä kahden viikon ajan. Matkaa oli 200 kilsaa ja kaupunkiseutu alkoi muuttua vähitellen maalaismaisemiksi ja joka puolella oli valtavasti peltoa, metsää ja melkein joka toisella tilalla oli hevosia aitauksissa. Ruotsissakin oli jo alotettu peltohommat, kun traktorit hurruttivat pelloilla peltokoneet perässään.

 Heitettiin kamat hostelliin ja menimme Vretan kouluun (Vretagymnasiet), jossa oli sekä amiska että lukio samassa rakennuksessa. Opettajat ja paikalliset opiskelijat olivat keksineet meille tekemistä pienen kisan muodossa. Oli kaikenlaisia tehtäviä ja oli silleen tosi kivaa, mut kommunikointi oli välil hankalaa, kun me emme osanneet ruotsiksi puhua eikä opiskelijat taas englantia kovin hyvin. Iltapäivä mennä hujahti siellä ja loppuillasta hengailtiin hostellilla. Hostelli ei ollut kaksinen, mutta eipä koululla olisi ollut varaa mihkään viiden tähden hotelliin meitä majoittaa. Kunhan on pehmeä sänky, hyvät suihkutilat + lämmin vesi ja ruoanlaittomahdollisuus niin kelpaa ihan hyvin mulle.

Tiistaiaamu alkoi aamupalalla Vretassa ja sieltä lähdimme Vikbolands Struts - Strutsifarmille tutustumaan näihin pitkäkoipisiin elukoihin. Herrajukara miten isoja nää tsirbulat oli! Siinä kun olin valokuvaamisen lumoissa, joku strutseista työnsi päänsä kalterin välistä ja näykkäsi mua hupparin hihasta :D Onneks niillä ei ole hampaita... :D  Melkosia otuksia, mut ei ne kovin nättejä naamasta ole jos multa kysytään.

"Äkkiä pakoooon!"

Strutsivauva♥

Strutsifarmilla käytyä menimme Himmelstalundsgymnasiet - koululle tutustumaan. Meillä oli myös ensimmäinen työpajapäivä eli osa porukasta meni eläinpuolelle tekemään hommia ja osa taas puutarhapuolelle. Minä menin tuona päivänä sinne puutarhapuolelle ja voi jukra miten paljon kukkia ja kasveja heillä oli kasvatettavana! He myös kasvattivat omia kasviksia ja niistä osa meni koulun ruokalaan ruoantekoon ja myyntiin. Meidän tehtävänä oli puutarhapuolella laittaa kukat muoviruukkuihin, joista ne siirretään maahan istutettavaksi. En tiedä oikeeta sanaa tolle prosessille, mut tiedätte varmaan mitä minä tarkoitan. En ole mikään viherpeukalo, mut puutarhahommat olivat yllättävän kivaa puuhaa. Kädet ja kynnenaluset menivät kyllä mustiks siinä hommas kun räpeltiin mullan kans, mut ne nyt on pikkuvikoja!

Keskiviikkona teimme kokonaisvaltaisen tutustumiskierroksen Vretan koulu- ja tuotantotiloihin. Vretassa on tuotantoeläimiä, kuten lehmiä, kanoja, sikoja, lampaita ja sen lisäksi hevosia. Sen lisäksi koululla oli myös kone- ja metsäpuolta, kuten Pemollakin. Kun taas Himmelissä (en jaksa kirjoittaa koko koulun nimee, joten kutsun sitä kouluu Himmeliksi) oli kaikki pieneläimet, löytyy rottia, minipossuja, laamoja, pupuja, kaneja, matelijoita, lintuja yms. Pieneläinpuolen lisäksi oli koira- ja kissahoitola. Tilat näissä molemmissa kouluissa olivat ihan viimeisen päälle järjestetty. Eläinten hyvinvointiin ja luontaiseen käyttäytymiseen sekä sen ympäristöön oli panostettu todella paljon mikä oli erittäin iso plussa. Olin todella vaikuttunut.

Torstaina oli työpajapäivä Vretan koululla. Mulla oli hevosta ja mehän päästiin ratsastamaan maneesiin. Olinko ees täpinöissäni kun pääsin hevosen selkään pitkästä aikaa! Talli oli siisti ja kaikki oli niin kuin pitääkin. Tallilla oli vissiin yli 60 hevosta, huhhuu. Mun ratsuna toimi Daphne - niminen tamma. Daphnella oli pitkä ja reipas askeltahti ja ratsuna todella mukava. Kevyessä ravissa oli välillä liian reipas, mutta muuten pehmeä oli pehmeä ravi. Laukka oli sulava ja ihana, olin ihan fiiliksissä♥ Ratsastustunnilla emme kovin erikoista tehneet, lähinnä kevyttä ravia, sit omia juttuja, kuten volttien tekoa maneesin päädyissä ja suunanvaihtoo ja vähän laukkaamista. Ei haitannut yhtään, pääasia et pääsi ratsastamaan jollain tasolla. Ihanaa oli, voi että ♥

Kuva otettu toisella kameralla ja hieman epätarkka, mut siinä minä ja Daphne. Kevyessä ravissa mentiin~

Hepostelun ja lounaan jälkeen suunta otettiin Himmeliin ja porukka vaihtoi työpajapisteitä. Minä kun olin viimeksi puutarhapuolella, minä menin pieneläinpuolelle lintuhuoneeseen. Ennen sitä teimme kierroksen Himmelin eläintiloissa. Eläimiä oli ihan älyttömästi! Lintupuolella me siivosimme lintuhäkit ja ruokimme kaikki linnut ja eräässä häkissä olevat kilpparit. Ihan mukavaa touhua, vaikka se oli melko samanlaista työtä, mitä olemme Pemon pieneläinpuolella tehty lintujen kanssa. Lintuja oli Himmelissä paljon enemmän kuin Pemolla ja melu oli sen mukainenkin, huhu. Korvat huusi hoosiannaa lintuhommien jälkeen :D

Minipossut♥

Perjantaiaamuna suuntasimme Löt Gårdsmejeri -vuohitilalle, jossa valmistetaan monenlaisia vuohijuustoja vuohimeijerissä. Laitumilla vuohet kirmaili kilit pomppien perässä. Tehtiin kierros tilalla ja pääsimme maistamaan muutamia juustoja puodin puolella. En oo aikasemmin ollut vuohenjuuston ystävä, mutta kaikki mitä maistoin siellä oli oikeesti törkeen hyvää! Mies, joka esitteli meille vuohitilaa oli paikan juustonvalmistaja ja työskenteli meijerin puolella enimmäkseen. Hän kertoi, että ennen kuin hän meni vuohitilalle töihin, hän oli toimistotyöntekijä jossain isossa firmassa ja ansaitsi ihan pirusti rahaa. Hän ei nauttinut siitä työstä täysin ja hänelle tarjottiin työpaikkaa tuolle vuohitilalle. Hän teki päätöksen ja opiskeli juustonvalmistusta eikä katunut päätöstä vaihtaa alaa ja työpaikkaa. Hänestä näki, että hän rakastaa työtään ja tekee sitä suurella rakkaudella. Oli hienoo kuunnella hänen tarinaansa ja intohimoaan työtänsä kohtaan. Toivon samaa omalle kohdalle, että löytäisin tulevaisuudessa työpaikan, josta nauttisin täysillä ja toteuttaisin omaa osaamista työpaikalla.

Vuohitilalta kurvasimme Slaka Djurhem - löytöeläinkotiin. Löytöeläinkodin lisäksi heillä oli koirahoitola, jonne ihmiset pystyivät tuomaan kissoja ja koiriaan hoitoon töitten tai reissun ajaksi. Eläinkodin sisäpuolella oli kolme kissaa meitä vastassa ja voi että miten ihania kisuja ne olivat♥ Meille kerrottiin, että heillä oli myös löytöeläinten hautausmaa, minne haudattiin eläinkodin eläimet. Se oli pieni, mutta nätti hautausmaa ihmisten lemmikeille, jossa ne on levossa tuskalta. He eivät lopeta kissoja eläinkodissa, jos niille ei löydy kotia. Niitä hoidetaan niin kauan, kunnes ne pääsevät hyvään kotiin.

Lauantaina meidät kutsuttiin Kosläpp - tapahtumaan Vretan koululle. Se on perinnepäivä koululla ja muistuttaa paljon meidän koululla olevaa Päivä Maalla - tapahtumaa. Siellä oli hirveesti lapsiperheitä liikenteessä ja päivän kohokohta oli lehmien lasku laitumelle. Noin satapäinen lehmäpoppoo nelisti navetalta laitumelle sellaista kyytiä, että häntä oli korkealla pystyssä ja tissit heilui puolelta toiselle :D Olimme tapahtumassa vain pari tuntia ja menimme lähellä olevaan kauppakeskukseen shoppailemaan.

Sunnuntaina meillä oli vapaapäivä ja me vaa makoiltiin ja nukuttiin hostellissa.

Tässä eka pläjäys reissusta, herättikö jokin näistä ajatuksia tai muuta? :)