"I am falling
To see what's left behind
I am fallen
To you I must be blind
Is this the blinded calling?
Is this the mindless falling?"
Ihanaa olla taas kotosalla! On taas taas ollut yhtä sekamelskaa kouluasioiden kanssa. Pää on ihan tuhannen sekaisin, mut onneks koulu loppui torstaina yheltä ja pääsen viettämään pitkää viikonloppua, kun tänään ei ole koulua mulla. Mikä helpotus! Saan levätä kotinurkilla ja jättää kouluasiat mielestä vähäks aikaa tauolle. Uuden jakson alettua koulus mulla oli matikan kanssa hirveetä taistelua ja tuntuu, ettei sille loppua juuri näy. Mulla meinaa pää räjähtää ihmisten kans, jotka eivät tajua miltä musta tuntuu olla tunneilla, jossa ahdistun ja turhaudun siitä, kun ei ymmärrä mistään mitään. En oo sellanen, joka antais periksi, mut läheltä liippaa, että heitän kohta pyyhkeen kehään ja annan vaan olla. Mut ei, en halua tehdä sitä. Mä taistelen viimeiseen asti. En todellakaan ole luovuttajatyyppejä. Unirytmi vaihtelee ihan miten sattuu ja asiat pyörii mieles jatkuvasti. Noo, jospa tää tästä. Onneks on vanhemmat, joille voi purata asioita ja mahtava ryhmänohjaaja, joka saa asioita aikaan kun sanoo asiat kerran hänelle.
To see what's left behind
I am fallen
To you I must be blind
Is this the blinded calling?
Is this the mindless falling?"
Ihanaa olla taas kotosalla! On taas taas ollut yhtä sekamelskaa kouluasioiden kanssa. Pää on ihan tuhannen sekaisin, mut onneks koulu loppui torstaina yheltä ja pääsen viettämään pitkää viikonloppua, kun tänään ei ole koulua mulla. Mikä helpotus! Saan levätä kotinurkilla ja jättää kouluasiat mielestä vähäks aikaa tauolle. Uuden jakson alettua koulus mulla oli matikan kanssa hirveetä taistelua ja tuntuu, ettei sille loppua juuri näy. Mulla meinaa pää räjähtää ihmisten kans, jotka eivät tajua miltä musta tuntuu olla tunneilla, jossa ahdistun ja turhaudun siitä, kun ei ymmärrä mistään mitään. En oo sellanen, joka antais periksi, mut läheltä liippaa, että heitän kohta pyyhkeen kehään ja annan vaan olla. Mut ei, en halua tehdä sitä. Mä taistelen viimeiseen asti. En todellakaan ole luovuttajatyyppejä. Unirytmi vaihtelee ihan miten sattuu ja asiat pyörii mieles jatkuvasti. Noo, jospa tää tästä. Onneks on vanhemmat, joille voi purata asioita ja mahtava ryhmänohjaaja, joka saa asioita aikaan kun sanoo asiat kerran hänelle.
Jotta tämä ei menis ihan masentavaks, oli mulla mukaviakin juttua tällä viikolla. Mulla alkoi tässä jaksossa tuotantoeläimiin suuntautuminen eli me käsitellään laajalti erilaisia tuotantoeläimiä, kuten turkiseläimiä, lampaita, vuohia, sikoja yms. muita erikoisia tuotantomuotoja. Lehmiä me käydään jonkun verran läpi, mutta sitä ollaan viime ja tän vuoden puolella käyty paljon läpi, että sitä tulee kolmantena vuotena ja perehdymme siihen vielä syvemmin. Tässä suuntautumisjutussa on hassuinta se, että tuotantoeläimiin suuntautuneita on vain 5 ihmistä ja loput meidän luokkalaisista ovat suuntautumassa pieneläimiin (eli meitä on jtn 20 oppilasta yhteensä). Ei oo tuotaneläimiin suuntautumises yhtään ruuhkaa... :D Mut se on jokaisen oma valinta kummalle puolelle suuntautuu, itse koen että tuotantoeläimet on mun juttu ja työllistymisestä ei tarvitse olla huolissaan. Lypsykarjatiloilla töitä riittää ja pula karjatyöntekijöistä on kova. Pääsee töihin heti kun on saanut valmistujaispaprut käsiin!
 |
| Kotiin päässyt, väsynyt, messy hair, mut se ei haittaa kotosal ollenkaan! |
 |
| School selfiee. |
 |
| Ahkeraa opiskelemista ja lempparimusaa. ah. |
Kävimme tosa keskiviikkona tuotantoeläimiin suuntautuvien kanssa vierailemassa villisikatilalla, joka sijaitsi jonkun matkan päässä koulusta. En ollut koskaan aikaisemmin nähnyt villisikoja joten odotin vierailua innolla. Otin myös kameran matkaan, koska halusin kehittää taas kuvaustani ja saada kivoja kuvia villisikoista. Perille päästyämme näky oli huikea: Iso aitaus täynnä erikokoisia ja näköisiä sikoja joka puolella. Niiden lukumäärä oli valtava, ainakin musta :D Siinä sit menimme sinne aitauksen lähelle ja emäntä kertoi perustietoja villisian kasvattamisesta, tuottamisesta, sen olosuhteista ynnä muusta siihen liittyvää. Mulla keskittyminen meni lähinnä kuvaamiseen, sikoja tuli joka puolelta ja sain jatkuvasti hyviä kuvaustilanteita sikoista! Kamera vaa räpsi ja räpsi, ja kyllä, sain luvan kuvata niitä! Oli ne kyllä melkoisia kavereita. Niin symppiksiä!
Emännällä oli toinen lapsista mukana aitauksessa, joka oli joku n. 3-4 vuotias tyttö. Tämä paimentyttö taaperti villisikojen seassa eikä ne elukat tehneet tytölle yhtään mitään. Sitten kun hän siirtyi kauemmas pehkupaalien puolelle missä on sikojen makuupaikat, puolet laumasta seurasi häntä sinne ja tyttö kellahti makuulle pehkujen päälle villisikojen ympäröimänä. Aivan uskomatonta, miten se käveli siellä ilman että se säikkyi tai että eläimet olisivat olleet paniikis tai aggressiivisia. Kuulemma emäntä oli opettanut lapsensa kulkemaan siellä niin, että eläimet ja tyttö tulisivat tutuiksi toisilleen. Ihan niin kuin minä, joka temmelti hiehojen laitumella päivittäin, juttelin ja silittelin niitä kaiket päivät. Sitä mukaa ne kesyyntyivät ja niitä sit oli paljon helpompi käsitellä myöhemmin lypsylehminä. Tuli jotenkin nostalginen fiilis, kun itsekin on joskus ollut niin pieni ja samalla tavalla liikkunut eläinten keskellä pienestä pitäen.
Esittelen myös mun tilaamani paidan, johon rakastuin ihan totaalisesti. Olin jossain postauksessa näyttänyt EMP:n tuotteita, jotka olivat mun mieleen ja tarkoitus oli jotain niistä tilata itselleni. Paidan koko oli juuri sopiva, mukavan tuntuinen päällä, ainut vaan että kaulan ympärillä oleva kaulus on hieman oudon tuntunen, mut kyllä siihen aikanaan tottuu. Selässä oleva aukko on kans vähän outo, mut sekin on tottumiskysymys. Hassun ilmava jokapuolelta, kun on paljon pitsiä, mut noi tykkään älyttömästi tosta pitsiruusukuvioinnista. En olisi koskaan uskonut sanovani tätä, mut toi paita on tosi seksikäs. Hyvällä tavalla, se ei ole mauton mistään kohasta ja sopii mulle todella hyvin!♥ Tässä parit kuvat, hyvää viikonloppua kaikille! (:
Emännällä oli toinen lapsista mukana aitauksessa, joka oli joku n. 3-4 vuotias tyttö. Tämä paimentyttö taaperti villisikojen seassa eikä ne elukat tehneet tytölle yhtään mitään. Sitten kun hän siirtyi kauemmas pehkupaalien puolelle missä on sikojen makuupaikat, puolet laumasta seurasi häntä sinne ja tyttö kellahti makuulle pehkujen päälle villisikojen ympäröimänä. Aivan uskomatonta, miten se käveli siellä ilman että se säikkyi tai että eläimet olisivat olleet paniikis tai aggressiivisia. Kuulemma emäntä oli opettanut lapsensa kulkemaan siellä niin, että eläimet ja tyttö tulisivat tutuiksi toisilleen. Ihan niin kuin minä, joka temmelti hiehojen laitumella päivittäin, juttelin ja silittelin niitä kaiket päivät. Sitä mukaa ne kesyyntyivät ja niitä sit oli paljon helpompi käsitellä myöhemmin lypsylehminä. Tuli jotenkin nostalginen fiilis, kun itsekin on joskus ollut niin pieni ja samalla tavalla liikkunut eläinten keskellä pienestä pitäen.
 |
| Kiven päällä tsippailemista! |
 | |||
| On herkuttelun aika! |
Esittelen myös mun tilaamani paidan, johon rakastuin ihan totaalisesti. Olin jossain postauksessa näyttänyt EMP:n tuotteita, jotka olivat mun mieleen ja tarkoitus oli jotain niistä tilata itselleni. Paidan koko oli juuri sopiva, mukavan tuntuinen päällä, ainut vaan että kaulan ympärillä oleva kaulus on hieman oudon tuntunen, mut kyllä siihen aikanaan tottuu. Selässä oleva aukko on kans vähän outo, mut sekin on tottumiskysymys. Hassun ilmava jokapuolelta, kun on paljon pitsiä, mut noi tykkään älyttömästi tosta pitsiruusukuvioinnista. En olisi koskaan uskonut sanovani tätä, mut toi paita on tosi seksikäs. Hyvällä tavalla, se ei ole mauton mistään kohasta ja sopii mulle todella hyvin!♥ Tässä parit kuvat, hyvää viikonloppua kaikille! (:
 |
| Heilahtanut kokokuva.. |
 |
| Poseeee. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti