Raivaat polun jumalan, Vääräuskoisille oikean, Toistat palvomisen ansan, Läpimädän Kalmankansan

"Olemme kuin ruumisvaunuissa käsi kädessä maaten Rattaiden alla ratisee Dynamo meitä yössä työntäen Ihmissyöpää sydänsyöpää Hengen vei kai sydänsyöpä Mutta jännite jäi jänteeksi elämään Ihmissyöpää sydänsyöpää Hengen vei kai sydänsyöpä"
Ei tarvitse kaksi kertaa arvata, mikä biisi Stam1nan uudelta levyltä nousi lempparibiisiksi. Tää on niin mieletön, varsinkin kertosäe, joka vetää kylmät väreet joka kerta. Kyllä nää pojat osaa tehdä musaa, ei jösses sentään!♥  Lähdettiin kuopioon ajeleen kaverini Miian kanssa joskus neljän tienoilla illasta. Jäin sitten torilla pois kyydistä ja Rea oli mua vastassa. Viime näkemästä olikin jo aikaa! Lähdimme yhdessä Rean luokse kamoja heittään ja valmistautua illan ekaa keikkaa varten. Osa porukasta oli muualla yöpymässä, joten keskenään hengailu jäi keikalle oloon. Se oli hieman harmillista, mutta pääasia että kaikilla oli yöpaikka keikkojen ajaksi eikä kenenkään tarivnnut missään roskiksessa nukkua. Eka keikka eteni hieman hitaasti, mutta loppua kohden se vain parani huomattavasti. Meininki oli tosi hyvä, tosin en osannut uusien biisien tahtiin laulaan, mut sen sijaan kuvasin tai riehuin. Keikan jälkeen otettiin muutamat drinksut ja tytöt innostuivat vetivät semmoset humpat Eläkeläisten Jukolan Humpan tahtiin, että huhhuu! Hirviä letkajenkka pyöri Henkassa ja aiheutti monella tapaa ihmetystä ja iloa, mut sehän on vain hyvä asia, eikös?  Illan edetessä mun teki mieli käydä poikien luona juttusilla, mut välil sellaset tilanteet vetää jalat veteläks, kieli menee ihan solmuun ja itsensä nolaamisen pelko. Yritin pyytää jotakuta lähteen taustatueks, mut rohkaisin itseäni ja suuntasin paitojen myyntipöytää, missä pojat hengaili fanien kanssa. Utelin Emililtä eräästä paidan kuvituksen suunnitelijaa ja siinä sit keskusteltiin myös niiden uudesta SLK- levystä. Keskusteltiin jonkin verran piirtämisestäkin ja esitin pari piirrosta hänelle ja hän totesi että ne muistuttaa tatskoja. Ei oo eka kerta kun joku on sanonnut mun piirroksia muistuttavan tatskoja :D Paikalle ilmestyi myös Kaikka ja rupattelin pitemmän päälle hänen kanssaan bändin ja yleisön vuorovaikutuksesta ja levystä tuli myös muutama sana vaihdettua. Jännitin ihan turhaan ja asiallista keskustelua syntyi tosi paljon näiden poikien kanssa. Enkä nolannu itseäni, jes! Valomerkin palaessa halasin poikia ja sanoin heipat ennen kuin lähdin kaverille nukkumaan. Emil ja mä annettii toisillemme hyvänyönsuukot poskille, tsihihh♥ Hyvillä mielin painuin pehkuihin Realle.

Pojat♥ Kuva: Rea

Seuraavana päivänä eilisen illan meininkejä ja pientä rapulaa sulateltaessa lähettiin käppäilee keskustaan kirpparille ja sieltä kolmen tienoilla Levykauppa Äxään, missä pojilla oli nimmarijakosessiot. Porukkaa oli ilmestynyt paikalle ihan mukavasti ja samalla ostin itselleni Mercenaryn spessulevypaketin. 3 levyä samassa paketissa ja hintaa vain 21.59e, ei pahan hintanen paketista! Siinä kun tuli mun vuoro saada nimmareita, mä sen sijaan pistin pojat piirtämään jotain, mitä tulee ensimmäisenä mieleen. Sit Emil sanoo pojille, et " tässä on taiteilija edessämme, että pistäkää parastanne" tai jotai sen kaltaista. Piirrokset ja yhteiskuvat räpsittyä sanottii heipat pojille ja nälkäisinä menimme Raxiin syömään. Ah, siellä on niin hyvää ruokaa ja pizza hyvin tehtyä, omnom.   

Poikien taideteokset!

Olimme Rean kämpille menos kun päätettii käydä jotai maratoniluisteluu kahtomas satamas ja samalla matkalla otettii hauskoja posekuvia. Sitten viereen pamahti ihan random jätkä ja sano et otetaa meistä kuva. No pirhana, mikä ettei! Hirmu poset väännettiin siinä ja parin kuvan jälkeen se kiitti ja lähti pois. Ihan loistava! :DD hajoiltiin pitkään sille miehelle. Ihan pikaisesti käytii satamas ja sit kämpille kahtomaan Jurassic Park ykköstä ja valmistautua taas iltaan. 

Raxissa masu täynnä, äitin kanssa jutustelua luurissa. Kuva: Rea

Yayyyy! Kuva: Rea

Lälläspöö! Kuva: Rea

Toisena iltana Henkka oli ihan tuhannen täynnä, porukkaa oli paljon enemmän kuin edellisenä iltana ja fiilis yleisös oli sen tuntunen. Stam1naa lämppäs Cherry & The Vipers bändi, jossa Eicca Toppinen (Apocalyptica) soitti rumpuja ja hänen vaimonsa Kirsi lauloi mikin varres. Aika kuraa settiä. Biisit kuulostivat samoilta, Kirsin ääni oli hirveä ja välispiikit ihan onnettomia. Ainut hyvä asia oli Eican mahtava rumpujen soitto, sitä oli kiva kattoo! Stam1nan keikka oli loistava. Keikka oli alusta loppuun saakka mahtava ja ehkä oli parempiki keikka ku mitä edellisenä iltana oli. Nyt kuvat puhukoot puolestaan!

Smirnoff Icee, mässyä ja dinoja, kelpaa!

Hyrrden skitta, Hyvä Kuopio!

Kaikka

Ekan ja toisen illan asut. Mustaa mustaa vaa :D

Raxin ruokakuva ponnahtanu väärään kohtaan, tsori. Mut oli hyvääää ♥

Viikonloppu oli ihan loistava! Nyt pitäis odottaa enskuun lopulle, et näkee taas poikia, nyyyyhkis. Sori toi postauksen myöhästyminen, olen koulussa tällä hetkellä, mul ei oo ollu aikaa tehä ja täällä netti on niin onneton, et postausta oli vaikee ja hidasta tehä. Mut nyt sain tehtyä! Viikonloppuna tulee seuraavaa postausta tästä kuluneesta viikosta. :3