I know life sometimes can get tough! And I know life sometimes can be a drag! But people, we have been given a gift, we have been given a role, And that roles name is... Rock and Roll!

Hajotus maksimus ja tappomieliala liippaa läheltä. Tänään ollu topis sellanen hulina ja ollut aivan liikaa tekemistä, että jalat huutaa kivusta ja nyt kun viimeisiä päiviä viedään, alkaa motivaatiopanokset olla lopussa. Kaiken lisäks on täysikuu (?) enkä ole pariin yöhön saanut nukuttua kunnolla. Onneksi pullo El Tiempo valkkaria, tomaatti-pesto-mozzarella leivät ja Moonlight - sarja piristävät ja rentouttavat kummasti. 

Elikkäs törmäsin tähän Moonlight - sarjaan pari päivää sitten. Halusin alottaa jonkun uuden sarjan seuraamisen, joka liittyisi ylläripylläri vampyyreihin. Juonesta innostuin heti, mut harmitti suuresti, kun sarjasta on tehty vain 1 tuotantokausi ja sarja tehty joskus 2007-2008 vuosina eli on melko vanha. Miks törmään hyviin sarjoihin aina liian myöhään? Kuitenkin, meitsi on taas niin koukussa että huhhuijaa, mut ei se mitään, nautin sarjasta älyttömästi. Vampyyrit näyttävät hemmetin eeppisiltä, mut juoni on kivaisa ja  päänäyttelijä Alex O'Loughlin on varsinainen kuumis sarjas. Omnomm, Emma tykkää :3

Varsinaista aihetta mulla ei ollut tälle postaukselle, mut nyt tässä kirjotellessa tuli mieleen että voisin jakaa teille rakkauteni parta-agamoita kohtaan. Olen aina ollut kiinnostunut matelijoista. Niissä on jotain viehättävää ja ovat todella veikeitä otuksia, varsinkin agamat. Aloitettuani opiskelut Pemolla, en ollut koskaan aikaisemmin käsitellyt matelijoita, ehkä joskus silittänyt viljakäärmettä, mut noin muuten ole ollut matelijoiden kans tekemisis. Koulun pieneläintilal oli Ingrid - niminen agama ja siihen rakastuin heti ja vielä enemmän tykästyin niihin, kun pääsin toppiin ja sinne tuli muutama viikko sitten agamapoikasia. Niitä on neljä ja musta ne on aivan ihastuttavia ja ihania, kauheen vikkeliä ja suloisia otuksia! Niissä on toki oma hommansa, kuten katsoa että kaikki saavat syötyä, juottaa suihkepullolla ja muutenkin katsoa niiden perään että voivat hyvin. Niistä poikasista punaisen värinen otus on suosikkini, tykkää kovasti kiipeillä kädelläni ja kahtelee päätä kallistellen ympärilleen. Voi aws sentään♥

Olisi kivaa omistaa lisko, mut toisaalta järkini sanoo, että ne kuuluu luontoon eivätkä lemmikeiks. Vaikka niiden hoito ei sinänsä ole vaikeaa eikä olisi allergiaa, en siltikään ottais itelleen. Mielummin ihailisin niitä luonnossa kuin terraarioon lukittuna. Sama homma käärmeissäkin. My option, mutta ei ne ole sellaisia lemmikkejä kuin kissat ja koirat ovat. Niitä sä voit silittää, paijailla, käyttää lenkillä ja leikkiä niiden kanssa, mut agamoiden kans noita kaikkia ei voi toteuttaa. 

Nii ja pakko kertoo muuten, että tos maanantaina kun astuin eläinhuoneen sisäpuolelle, huone oli melko sotkuinen ja näin erään häkin ammottavan tyhjänä. Sit huomasin, että karkulaiset olivat siperialaisia maaoravia. Kävin hakee toisen työnohjaajan apuun ja siinä sit oltiin maaoravien metsästykses. Ei ollut todellakaan helppoo saada haavilla niitä kiinni, 3 pientä pirulaista piileskelivät ja hyppelehtivät sinne tänne minne ikinä kerkesivät, mut lopulta saatiin ne häkkiin takas. Ei mennyt kuin puoltoista tuntia niiden kiinniottamises... On ne ehkä söpöjä, mut niiden metsästäminen huoneen nurkista oli v*ttumaista. 

En oo kuvaillut pitkään aikaa mitään, mut tässä olisi jotain kuvia muokattu, kahen kuvan liittämistä ja muuta hauskaa. Jospa saisin topin ja koulun välissä jotain mukavaa kuvamateriaalia kuvattua :>