Lähes pari viikkoa majailtu himas ja sen verran oli sosiaalisuuden mittari ääriä myöten täynnä, että hermoni oli todella kireellä ja halusin vain kotoota pois kämpille ja erakoitua taas. Olin yhden päivän kotona lomittamas ja muut olivat siinä lähistöl, joten ei tarvinnut keskustaan asti ajaa työvuorojen jälkeen. Osaa taas arvostaa tätä yksinään olemista ja asumista että huhhuh. Volat täysillä soiden Whitesnakea ja bataatti- kermaperunat tuoksuu uunissa. Vielä ois se viimeinen työputki ennen lomaa, joten tänää pitää levätä ja mennä hyvissä ajoin nukkumaan. Jospa Nukkumatti ei pettäis mua tällä kertaa...
Olusista voisin postata sen verran, että oli oikein mukavaa, vaikka alueella en viipynyt molempina päivinä kovin pitkään. Perjantaina Miia tuli hengailee mun kämpille siinä noin kuuden puol seittemän aikoihin. Aloteltiin siinä ja lähettii alueelle meneen. Festarialue sijaitsee tossa ihan kävelymatkan päässä, joten tällä kertaa ei tarvinnut lähteä junalla minnekään. Jonoa passinvaihdos oli aivan törkeesti, olisi voinut kyllä olla enemmän henkilökuntaa siinä mukana niin homma sujuis nopeammin ja vaivattomasti. Samoin itse alueella sai vaihteeks jonottaa et pääsee tilaa juomia itelleen. Juomat ostettuaan mentiin jamittelee Kaija Koota ja keikka oli pommi, voi jukra se nainen osaa esiintyä ja laulaa! Tuo oli toinen kerta kun näin Kaijaa liven, mut nyt tuli katottuu keikka alusta loppuun ja kyllä kannatti! Ihmiset räjähtivät onnesta Tinakenkätytön alkaessa soimaan, voi että miten mahtava meininki!
 |
| A redhead walkin', A redhead walkin', Heed what this wise man says, Keep away from redheads |
Keikan jälkeen nähtiin muita kavereita ja jäätiin siinä jutustelee, kunnes molemmille tuli aivan järkyttävä nälkä. Ehdotin, et mennää kämpilleni nii pyöräytän tomaatti-mozzarella-pesto-leipiä! Aineksia oli sen verran vielä jäljellä, et siitä riitti vielä molemmille syötäväks. Suunnistettiin kämpille ja hetkessä laitoin leivät ja uuniin vähäks aikaa lämpiämään. Aivan mahtavia leipiä, kiitos erään ystäväni, joka kertoi näistä leivistä ;)
Leivät syötiin ja juomat otettiin messiin ja lähdettiin etsimään tuttuja keskustasta. Hengailtiin ulkosalla jonkun aikaa ja siirryttiin baariin joraamaan. Joutui vähän miettimään, minne mennä, koska olusten aikaan sisäänpääsymaksut olivat nousseet eikä kaikki haluneet maksaa niin paljoo jotta pääsis baariin. Caves oli 4e, Puumas 5e ja Bepopis 10e. Muista baarien maksuist en ollu tietoinen, mut noi tiesin vaa. Oltiin sitten caves ja puumas, illan aikana tuli törmättyä entisiin (ylä-asteen aikaisiin) luokkalaisiin, opistokavereihin ja muita vanhoja ja uusia tuttuja. Oli aivan ihanaa nähä heitä, olisin niin halunnu kaikkien kanssa turista pitempäänkin, mut törmättiin ihmisiin aina sillon kun piti lähtee jonnekin :c
 |
| Lauantai-illan meikki~ |
Ilta meni oikein mahtavasti, mahtava meininki kavereiden kanssa ja tanssittiin ihan tajuttomasti ja se tuntui jaloissa kämpille päästyä. Lauantaina en sit voinut ottaa kuin pari juomaa, koska seuraavana päivänä oli töitä ja aikainen herätys. Se vähän ketutti, mutta olihan sitä läträtty alkoholia viime vkloppuina aika tarpeeks, joten siihen oli pakko tyytyä. Parin kaverin kans olimme alueella, Kuningasideaa kuuntelin teltan sisäl enkä jaksanut raahautua jostain syystä niitä kattomaan lavan luokse. Lähdin sit pois siinä kymmeneltä kun Tuure kilpeläinen alotti ja kaverit jäivät jammailee eturiviin. Mun festarit tänä kesänä olivat sitten siinä, seuraavista keikoista ei ole tietoa, mutta marraskuun tietämissä Scorpions kuulemma tulee Suomeen ja Ouluun olisi tarkoitus lähtee. Saa nähä, toivon mukaan pääsis!
 |
| Kaija Koo ♥ |
Eilen himas katoin Les Misérables - musikaalin, jossa näyttelivät mun lempparinäyttelijät Russell Crowe ja ihana Hugh Jackman. Olin aluksi epäileväinen millainen musikaali on, koska en ole kuullut molempien laulavan missään, mutta yllättävän hyvin lauloivat, varsinkin Jackman! Olin sulaa vahaa kun hän lauloi sekä surullisia että iloisia osuuksia musikaalis. Musikaali oli aivan mieletön musiikkineen, näyttelijöineen ja kuvattu todella hyvin. Sieltä löytyi muita tuttuja näyttelijöitä, jotka yllättivät mut laulutaidoillaan totaalisesti. Musikaaliin oli panostettu todella paljon, varsinkin siihen miten tunteella he vetivät joka ikisen kohtauksen. Ja kyllä, lopussa itkiä tihrusin, miten koskettava loppu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti