Believe who we are, The phoenix will guide us, Freedom will rise once again

Moikka! Tulikos sitä jussina juostua alasti pitkin peltoja ja tehtyä juhannustaikoja? Minä en, mutta sen sijaan tuli oltua perheen kanssa ja muuta kivaa tehtyä. Olin perjantai-iltana kuskina vanhemmille ja isovejelle, menimme Koljonvirralle seuraamaan yleistä juhannustapahtumaa. Ihmisiä oli yllättävän paljon, mutta tuttuja ei näkynyt lainkaan. Enpä yhtään ihmettele, suurin osa kavereista oli lähteny kalajoen juhannukseen bailaamaan, tahkolle ja ties minne. Tapahtumassa esiintyi Sakari Kuosmanen akustisesti, tykkäsin herran keikasta, vaikka en ole kyseisen herran faneja. Vanhat biisit sentään toimii aina.

Kotopuolessa ollaan grillailtu eli syöty erittäin hyvin, nautittu viiniä, saunottu saunavastojen kera ja keskusteltu kaikenlaisista asioista pitkään grillikatoksessa vanhempien kanssa. Isäni teki jopa ensimmäisen kerran rosvopaistia, mikä oli aivan tajuttoman hyvää! Liha suorastaan suli suussa, parasta lihaa mitä olen eläessäni syönyt, suosittelen! Tämä neljän päivän loma tuli hyvään kohtaan, koska panokset alko olemaan lopussa 7 päivän työputken jälkeen ja oli jo vailla vähän huilia ennen seuraavaa lomitusputkea.

Siitäpä tulikin mieleen, aihe eläimen hyvinvointi ja siisteys ovat olleet mielenpäällä siitä asti kun aloitin lomitustyöt. Koulussa on opetettu paljon eläinten terveystä, hyvinvoinnista, paikkojen siistinä pitämisestä ja siitä miten tärkeää se on lypsykarjatiloilla. Tuolla työelämässä sen olen huomannut, että se ei ole kaikissa tiloissa itsesäänselvyys ja sen todellisuus tulee vasten kasvoja. Asiat on tehtävä talossa, talon tavoilla, vaikka se olisi vastoin sitä, mitä koulussa on sanottu. Joudut nielemään sen sisäistetyn tiedon ja tekemään toisin. Olen ollut tähän mennessä kahdella tilalla lomittamassa ja toisen tilan asiat olivat sanonko päin persettä. Ensinnäkin lehmille oli jätetty sarvet kasvamaan (työturvallisuutta kysyy ja paljon), makuuparret aivan liian lyhet ja pienet, rehu todella huonolaatuista: haisevaa ja märkää, tunkkainen ilmasto, ruokinta tehtiin käsipelillä kun ruokintarobotti oli rikki eikä isäntä ole jaksanut korjata sitä, navetan seinät ja putket aivan paskaset... voisin listata vaikka ja mitä, mut nämä oli niitä pahimpia asioita.

Se rehu järkytti mua suuresti. Eläimet piti ruokkia huonolla rehulla, jota itse et varmasti antaisi eläimillesi. Oli surullista kuunnella vasikoiden ja hiehojen huutavan nälästä, kun tiesi miten huonoa rehu oli, mutta kun muuta ei ollut tarjolla. Se oli jopa niin märkää ja painavaa, että sitä ei saanu jaettua eläinten eteen ilman pienkuormainta. Mä en vain käsitä tätä touhua. Tuollaisessa tilanteessa olisi halunut sanoa pari valittua sanaa, mutta lomittajana sinä olet vain töissä ja teet työt kuten käsketään. Kaikesta tästä huolimatta haluan tehdä tätä työtä. Suurin osa tiloista on kuitenkin panostanut eläimen tarpeisiin ja siisteyteen, mutta osa tiloista on tällaisia, että asiat on vähän miten sattuu ja ne on vähän sinne päin.

sitten juhannuskuvia! Osa kuvista on otettu kamerakännykällä, aina ei joko muistanut tai jaksanu raahata isompaa kameraa mukaan :)

grillailua♥

Juhannuskokko paloi komeasti Koljonvirralla!

Rosvopaistia, namnam!

lettuja♥

Huomenna töihin kolmeks päiväks ja sit tuskailemaan Helsinkiin, oon niin pähkinöissäni et huhhu! Postausta tulee siis seuraavan kerran Tuskan jälkeen :)

PS: olen perustanut Facebookiin oman sivun valokuvaukselle, klikkaa Emma Laitinen photography ja käy tykkäämässä jos pidät kuvistani ja haluat nähdä niitä lisää!