Aivastus ja pärskäys! Tulin sit kuitenkin kipeeks vaikka näytti siltä että se meni ohi yhdessä päivässä. Kurkku on turvonnu, nenä aivan tukossa, kaikki paikat aivan kipeet ja olo on mitä ihanin: huonovointinen, väsynyt ja voimaton. Ei auta muu kuin dataa sängyssä, juoda litroittain vanilijateetä, pillereitä naamaan ja levätä. Jotenkin musta tuntuu et en ole menos huomenna töihin lainkaan, saati koko viikkonakaan.. Varasin lääkärille ajan aamupäiväksi, musta ei ole kyl töihin nyt yhtään. Sen verran puolikuollut olo et oksat pois.
Kuitenkin sain aikaseks käytyä siellä Ingmanin pääsykokeissa, oloni oli sillon vielä parempi. Äiti oli nukkunu pommiin, mut kerettiin onneksi lähtemään ihan hyvissä ajoin ajelemaan kohti Siilinjärveä. En ollut aikaisemmin käynyt siellä koulussa tai itse Toivalassa joten kesti hetki ennen kuin löydettiin se koulu. Kerkesin ihan hyvin paikalle ja siellä olikin ihan törkeesti porukkaa. Aula oli täynnä kaiken karvaisia ja näköisiä ihmisiä, suurin osa heistä oli tyttöjä. Meidät jaettiin ryhmiin ja meidän piti tehdä kolme tehtävää. Ne sai tehdä missä järjestyksessä tahansa, Yks oli sellanen et meille annettiin neljä kuvaa ja niistä piti ottaa kolme, leikata ne niin et kuvista tulee erilaisempia ja kuvan tunnelma muuttuisi. Toisena oli et piti suunnitella levynkansi. Kolmas oli sit et saimme 12 kuvaa ja niistä muodostaa joko tarina tai lehtijuttu ja käyttää vähintään 5 kuvaa. Mä ku luulin et pääsykokeissa olisi ollut jotain valokuvaamiseen liittyvää, mut ohjaajat siellä sanoivat et ei voi olettaa et kaikilla on jonkinlainen kamera et kokeissa otetaan huomioon eniten sitä ilmaisua, miten hyvin sen tuo esille ja millä tavalla. Toisaalta se on ymmärrettävää, ei kaikilla välttämättä ole kameraa ja ilmaisun perusteella oikeastaan se selviääkin parhaiten onko hakijasta kouluun vai ei.
Tehtävät olivat aika haasteellisia, mut aikaa oli varattu sen verran et ei ollu mitään kiirettä niiden tekemisessä. Päätin aloittaa helpoimmasta tehtävästä eli siitä leikkausjutusta. Sit mua jo pyydettiin haastatteluun, olin toisena haastateltavana mikä oli ihan jees. Ei tarvinnut odottaa neljään viiteen asti omaa vuoroa. Haastattelu meni omasta mielestäni ihan hyvin, näytin haastattelijoille omia kuvia ja keskusteltiin valokuvaamisesta ja siitä miksi olen hakenut kouluun yms. Sain viimeisen tehtävän tehtyä siinä yhentoista aikaan ja koko pääsykoe oli siinä. Yllättävän lyhyt oli kyllä, mä luulin et pääsykokeisiin olisi sisältynyt tutustumiskerros koululla, mutjoo, kävi se niinkin. Äiti oli ollut kuopiossa seikkailemassa ja tuli hakemaan mut koululta ja lähettiin sit kotia kohti. Olin tosi väsynyt ja päätä särki kovasti, olin puristanut itsestäni kaikki mehut kokeissa ja yritin tehdä tehtävät niin hyvin kuin suinkin. Nyt sit vaan odotellaan tuloksia ja ne tulee siinä alkukesästä. Maltan tuskin odottaa!
Noh, olo sit oli tosi huono eilen ja tänään vielä pahempi. Ei oikeesti kärsi tekemään yhtään mitään ku olo on kuin zombilla joka ei tajuu mistää mitää ja plääh. Ainiin, pakko hypettää yhestä bändistä, johon olen totaalisesti rakastunut! Surffailin eilen youtubessa ja mielenkiintoni herätti bändi nimeltä "Awaken the Empire". Itse "Cross My Heart" biisi kuulosti kiinnostavalta joten aloin uteliaana kuuntelemaan kyseistä bändiä. En tiennyt mitä tuleman piti joten olin aika avoin mitä sieltä oli tulossa. Laulajan alkaessa laulamaan mun niskavillat nousi pystyyn ja olin pikkuhiljaa aloin olemaan sulaa vahaa, piruvie miten jumalainen ääni laulajalla on! Niin puhdas, rankka mut samaan aikaan herkkä ja pehmeä. Musa kans aiheutti kylmiä väreitä: Elektronista alternativea. Fangirlismi valtasi mieleni ja sillä kertaa rakastuin bändiin. Tähän mennessä olen tutustunut korealaiseen kamaan ja ollu niistä ihan täpinöissä, mut nyt pitkästä aikaa innostuin tällaisesta musasta. Aloin heti kuuntelemaan muita biisejä ja twitteristä/facesta etsimään näitä tyyppejä ja olin ihan innoissani kuin pikkutyttö. Tämän bändin löytö oli paras päivän piristys, toivon todella et tää bändi tulisi joskus keikkaileen Suomeen, hankalaa päästä ulkomaille näitä näkemään kun on köyhä opiskelija...
Eipä mulla muuta, kuunnelkaa "Cross My Heart" biisi ja rakastukaa!
Should I fight to keep this
Should I fight to breathe in
Should I fight you letting go
Maybe I don't care
Maybe I don't
Should I fight to breathe in
Should I fight you letting go
Maybe I don't care
Maybe I don't
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti