Moai

Noniin, nyt on ensimmäinen työpäivä takanapäin! Aurinko paistoi mukavasti koko päivän ja maalaaminenkin sujui sutjakkaasti siinä tyttöjen kanssa rupatellessa, sain jopa pienen rusketuksenkin siinä samalla, vaikken yleensä rusketu juuri ollenkaan, että ihan kiva juttu. Maalasimme jonkun talon seinän kerran ja siitä jäi tosi hyvä fiilis, että on saanut jotain aikaan, tehnyt töitä sen eteen et se valmistuu. Huomenna maalaamme sen uudestaan ja sit jatkamme muualle jotain muuta maalaamaan. Nyt oon kotona ja otan rennosti, päivän työ tehty ja huomenna taas jatkuu :) 

Toisaalta, fiilis on hieman suruinen, hyvä kaverini kuoli toissapäivänä onnettomuudessa.. Hän oli niin nuori vielä, hänestä olisi voinut tulla mitä tahansa, hän lähti aikasin taivaaseen. Miksi kaikki ihanat ja kiltit ihmiset menehtyy? Kaikki ne, jotka ovat luonteeltaan niin kilttejä ja mukavia että heistä ei voi olla pitätmättä. En toivo varsinaisesti kenellekään kuolemaa, mut mun mielestä kaikki ikävät ihmiset saisivat kuolla kokonaan. Just kaikki ei kivat-ihmiset saa näköjään elää, mut ei ne jotka ovat aitoja ja oikeasti mukavia ihmisiä. Sille ei voi nyt enää mitään, hän lepää nyt paremmassa paikassa, pilvien päällä meitä katsellen. En tuntenut häntä kauhean hyvin, mutta hän oli hyvin aito, ihana, hauska, ymmärtäväinen ja kaunis ihminen.

Rest in peace,
even though the worries seem to mount,
don't let them count.
Rest in peace.

Throw all those smiles and paper miles away.
You make willow pattern pictures through the rain.
And swallow when your heart begins to breathe,
just like a bird, do what it please 

lepää rauhassa ystävä hyvä, olet aina muistoissamme♥